Sulkavanjärven taulu

Takaisin

Sulkavanjärven muistotailu sijaitsee Sulkavanjärven kyläkirkon (Kyläkirkontie 113) peräseinällä. Taulun lahjoittivat Irma Kuonanojan aloitteesta kylän naiset vuonna 1969. Sulkavanjärven Maatalousnaiset, Maamiesseura ja Salmenkylän kyläläiset luovuttivat taulun paljastustilaisuudessa kyläkirkon hallitukselle. Rovasti Viljo Porkola piti paljastuspuheen todeten, että taulun nimiin sisältyy nuorta voimaa, joka viittasi tulevaisuuteen, ja että heidän osansa oli antaa kaikkensa, jotta me saamme tehdä työtämme. Kainuun Prikaatin oppilaat seisoivat tilaisuudessa kunniavartiossa.

 

Muistotauluun on merkattu 22 sankarivainajaa, jotka kuuluivat Sulkavanjärven ja Salmenkylän koulupiireihin.

Asikainen Juho Veikko 11.4.1906-17.2.1940

Veikko Asikainen oli 33-vuotias työmies Koijärvenmäeltä. Talvisodassa korpraali Asikaisen joukko-osastona oli Jalkaväkirykmentti 39, jossa hän toimi kiväärimiehenä. Juho kaatui 17.2.1940 Laatokan koillispuolella Koivuse-lässä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 88).

Kaikkonen Veikko Olavi 27.4.1917-7.9.1941

Veikko Kaikkonen oli 24-vuotias metsätyömies Kupee-lasta. Perheeseen kuuluivat puoliso Katri o.s. Tossa-vainen sekä lapset Tyyne, Irja, Pentti ja Olavi. Jatko-sodassa sotamies Kaikkosen joukko-osastona oli Kevyt Osasto 9, Jalkaväkirykmentti 2, jossa hän toimi kivääri-miehenä. Hän osallistui taisteluihin Kannaksella ja Itä-Karjalassa. Hänelle myönnettiin 2. luokan vapauden-mitali. Veikko haavoittui olkapäähän Leppäsyrjässä 15.7.1941. Kotiloman jälkeen Veikko suuntasi lentokul-jetuksella Viipuriin, mutta vihollinen ampui koneen alas. Hän kaatui 7.9.1941 Syvärillä ja haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 280).

Kokkonen Aarne Paavo 11.11.1914-26.7.1942

Aarne Kokkonen oli 27-vuotias työmies, syntyisin Liejun mökistä. Sotamies Kokkosen joukko-osastona talviso-dassa oli Jalkaväkirykmentti 39, 8. komppania, jossa hän toimi konepistoolimiehenä. Taistelupaikkoja olivat Uo-maa, Ruhtinaanmäki ja Koirinoja. Jatkosodassa joukko-osastona oli Kevyt Osasto 2, Jalkaväkirykmentti 10, 8. komppania, jossa hän toimi kiväärimiehenä. Hän haavoit-tui 18.12.1939 Ruhtinaanmäellä. Aarne kaatui 26.7.1942 räjähdyksessä Ontajärvellä jouduttuaan omaan miina-kenttään. Hän menehtyi joukkosidontapaikalla vatsaan ja käsivarteen kohdistuneihin vammoihin. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 312).

Kokkonen Antti Viljo 19.9.1920-10.7.1941

Antti Kokkonen oli 20-vuotias työmies, syntyisin Remes-kylästä. Sotamies kokkosen joukko-osastona jatkoso-dassa oli Jalkaväkirykmentti 8, I pataljoona, jossa hän toimi kiväärimiehenä. Taistelupaikkoja olivat Saarivaara, Havuvaara ja Koirinvaara. Antti kaatui 10.7.1941 Juusti-lassa Soanlahden Kontiovaaran tienhaaran valtauksessa. Hänet haudattiin Tuupovaaran sankarihautaan (hauta-paikka 436).

Nousiainen Aarne Albert 28.4.1919-15.6.1944

Aarne Nousiainen oli 25-vuotias työmies. Alikersantti Nousiaisen joukko-osastona jatkosodassa oli Jääkäripa-taljoona 3, 3. komppania, jossa hän toimi ryhmänjoh-tajana. Taistelupaikkoja olivat Kokkari, Jalovaara, Ruhtinaanmäki, Käsnäselkä, Tulemajärvi, Kohtaselkä, Suurmäki, Tuulos, Aunus, Syväri, Latva, Petäjäselkä, Derevjannoje, Orsega, Uusiselkä, Äänislinna, Karhumäki, Poventsa, Haapamäki ja Kuuterselkä. Aarne kaatui 15.6.1944 Kuuterselässä Kanneljärvellä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 254).

Parviainen Väinö 25.4.1919-19.7.1941

Väinö Parviainen oli 22-vuotias työmies Syvänsalmesta. Lääkintäalikersantti Parviaisen joukko-osastona oli jatko-sodassa Jääkäripataljoona 2, konekiväärikomppania Laa-tokan koillispuolella. Väinö kaatui 19.7.1941 Salmissa, Tulemajoella kiväärin luodista. Hänet haudattiin Kiuru-veden sankarihautausmaahan (hautapaikka 435).

Remes Sulo Ilmari 14.8.1913-7.3.1940

Sulo Remes oli 26-vuotias aliupseeri Käkisalmesta, synty-mäpaikka Sulkavanjärven Hirsiharju. Perheeseen kuului-vat puoliso Iida o.s. Nousiainen ja lapsi Maija-Liisa. Kersantti Remeksen joukko-osastona oli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 26, II pataljoona, 2. konekivääri-komppania, ja taistelualueena Karjalankannas. Sulo haavoittui 23.2.1940 ja kaatui 7.3.1940 Viipurin maalais-kunnan Ventelässä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankari-hautausmaahan (hautapaikka 82).

Ruotsalainen Väinö Olavi 18.3.1921-31.7.1941

Väinö Ruotsalainen oli 20-vuotias rakennusmies, syn-tyisin Sulkavankosken mökistä. Perheeseen kuuluivat vanhemmat Anna o.s. Lukkarinen ja Juho Ruotsalainen sekä kolme veljeä ja neljä siskoa. Jatkosodassa sotamies Ruotsalaisen joukko-osastona oli Jalkaväkirykmentti 6, 1. komppania, jossa hän toimi kiväärimiehenä. Väinö kaatui 31.7.1941 Rautjärvellä. Vainaja jäi kentälle yli neljäksi viikoksi, kunnes hänet löydettiin ja tunnistettiin Teeri-mäen maastosta 28.8.1941. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 431).

Rytkönen Jalo 8.12.1919-16.6.1944

Jalo Rytkönen oli 24-vuotias maanviljelijä. Jatkosodassa jääkäri Rytkösen joukko-osastona oli Jääkäripataljoona 2, jossa hän toimi radiomiehenä ja toisen luokan radiosäh-köttäjänä. Taistelupaikkoja olivat Muuanto, Kartahjärvi, Leppäsyrjä, Tulemajärvi, Palalahti, Suurmäki, Tuulos, Tuuksi, Aunus, Suomenjoki, Uuttujärvi, Syväri, Derev-jannoje, Äänislinna, Karhumäki, Poventsa ja Suurniemi. Hänelle myönnettiin 2. luokan vapaudenmitali. Jalo kaa-tui 16.6.1944, kaatumispaikka oli Perjärvi, Muolaa. Ruumis jäi kentälle. Hänet haudattiin Kiuruveden sanka-rihautausmaahan (hautapaikka 291). Jalon nimi löytyy myös Rytkyn muistotaulusta.

Räisänen Bruno 3.8.1915-10.6.1944

Bruno Räisänen oli 28-vuotias maanviljelijän poika. Jatko-sodassa korpraali Räisäsen joukko-osastona oli Sissipatal-joona 2, Jääkäripataljoona 1, 1. komppania, jossa hän toimi ryhmänjohtajana. Taistelupaikkoja olivat Alalampi-Helylä, Kostamus-Krivi ja Mainila. Bruno katosi 10.6.1944 Mainilassa partion vetäytyessä. Hänet julistettiin kuol-leeksi ja siunattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 299).

Räisänen Esko Paavali 29.4.1921-18.7.1941

Esko Räisänen oli 20-vuotias maanviljelijä, syntymä-paikka Virta. Jatkosodassa jääkäri Räisäsen joukko-osastona oli Jääkäripataljoona 4, Konekiväärikomppania.

 

Esko anoi, että pääsisi yhdessä vanhimman veljensä Heikin tavoin talvisotaan. Hän oli jo lähtenyt näissä aikeissa kotoaan, mutta Paavo-isä oli asian huomattuaan soittanut aluepäällikölle ja kieltänyt tätä päästämästä poikaa rintamalle. Jatkosodan alkaessa Esko oli siltavar-tiossa Honkarannassa, kun kutsu tuli. Hän kävi ennen lähtöään kotona, josta Heikki oli jo ehtinyt lähteä kohti kirkonkylää. Eskoa ei varmaankaan olisi viety ainakaan etulinjaan, sillä hänellä oli huonot jalat, jotka helposti kipeytyivät pitemmästä kävelystä.

 

Lähtiessään Esko vielä, aivan kuin kohtalonsa aavistaen totesi sisarelleen, että jos hänet Kuopiosta lähetetään jalkojen takia kotiin, niin hän tulee, mutta muuten ei enää koskaan. Kuopiosta Eskoa ei käännytetty takaisin, mutta hän sairastui kuumeeseen, eikä ehtinyt toisten rintamalle lähtijöiden mukaan. Kotoa toipumislomalta lähtiessään hän sanoi äidilleen, ettei hän palaa sodasta elävänä.

Niin sitten kävikin. Esko haavoittui Salmin valtauksessa ja menehtyi vammoihinsa matkalla 26. Kenttäsairaalaan. Hänen sotansa kesti vain viisi päivää. Kuolinilmoituksessa mainitaan, että ”Eskomme lepää toistaiseksi Loimolan sankarihaudassa”. Ruumis siirrettiin 11.2.1942 Kiuruve-den sankarihautausmaalle (hautapaikka 433).

Räisänen Martti 19.2.1915-1.8.1944

Martti Räisänen oli 29-vuotias maanviljelijä. Synnyin-paikka oli Mäkelä. Talvisodassa kersantti Räisänen palveli Jalkaväkirykmentti 39:ssä ryhmänjohtajana. Jatkosodassa joukko-osastona oli Kevyt Osasto 2, Erillinen pataljoona 24, jossa hän toimi talousaliupseerina. Taistelupaikkoja olivat Rukajärven suunta ja Ilomantsi. Martti kaatui 1.8.1944 Ilomantsissa, Lehmivaarassa kranaatin osuttua keskivartaloon. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihau-tausmaahan (hautapaikka 321).

Räisänen Veli Albert 11.8.1911-14.1.1940

Veli Räisänen oli 28-vuotias maanviljelijä ja räätäli. Syntymäpaikka oli Virta. Albert eli Alpi oli taitava käsistään. Hän osasi valmistaa kenkiä, ommella pukuja ja nikkaroida huonekaluja. Alpi oli ennen sotia töissä Kiuruveden kirkonkylässä, vaatturi Paavo Fr. Saastamoi-sella, jolle teki pakasta diagonaalia tai sarkakankaasta sadat housut. Kaikki menivät kaupaksi ja vielä jälkeen-päinkin monet kysyivät kauppiaalta, että vieläkö Alpin tekemiä housuja olisi saatavissa.

 

Sotamies Räisänen palveli talvisodassa Kevyt Osasto 13:sta, taistelupaikkoina Impilahti ja Nietjärvi. Alpi kaatui 14.1.1940 Nietjärvellä, Härkösenlammella hyökkäyksessä Pitkärantaan. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihau-tausmaahan (hautapaikka 89).

Räisänen Väinö 27.7.1911-12.2.1940

Väinö Räisänen oli 28-vuotias maanviljelijän poika, maatalous- ja metsätieteiden ylioppilas. Kornetti Räisä-nen palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä, II pataljoonassa, 2. konekiväärikomppaniassa konekivääri-miehenä. Taistelupaikkoja olivat Laatokan koillispuoli ja Koivuselkä. Väinö kaatui 12.2.1940 Impilahden Koivu-selässä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 90).

Räisänen Väinö Emil 31.1.1905-29.12.1939

Väinö Räisänen oli 34-vuotias työmies. Synnyinpaikka oli Sulkavanjärven Tursa. Sotamies Räisänen palveli talvi-sodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä kiväärimiehenä. Väinö kaatui 29.12.1939 Impilahdella Ruhtinaanmäessä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hauta-paikka 132).

Tabell Eino 24.8.1908-10.7.1944

Eino Tabell oli 36-vuotias työmies. Synnyinpaikka oli Kanteleensaari. Perheeseen kuuluivat puoliso Lyyli Vilhel-miina o.s. Ruotsalainen sekä lapset Irja ja Tyyne. Sota-mies Tabell palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä kiväärimiehenä. Taistelupaikkoja olivat Uomaa ja Laato-kan koillispuoli. Jatkosodassa joukko-osastona oli Kevyt Osasto 2, 20. Prikaati, jossa hän toimi kiväärimiehenä. Taistelupaikkoja olivat Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysin-vaara, Kuutamalahti, Rukajärvi ja Juustila. Eino kaatui 10.7.1944 Viipurin maalaiskunnassa, Juustilassa. Ruumis jäi kentälle, mutta saatiin evakuoitua viikon kuluttua. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 196).

Tenhunen Eemil 20.5.1902-20.10.1941

Eemil Tenhunen oli 39-vuotias maanviljelijä. Syntymä-paikka oli Peltomäki, joka sijaitsee Sulkavan ja Rytkyn rajamailla. Perheeseen kuuluivat puoliso Anna ja tytär Airi. Eemil harrasti urheilua ja ammuntaa. Hän lähti nuorena miehenä Kanadaan, mutta palasi talvisodan alla takaisin Suomeen nähtyään unen, jossa sanottiin, että sinun pitää mennä isänmaatasi puolustamaan. Kotiin tultuaan hän meni Kuopion sotilaspiiriin ilmoittautumaan. Hän sai komennuksen panssarikoulutukseen eikä sen vuoksi ehtinyt talvisodassa rintamalle saakka. Hänen kohtalokseen tuli kaatua jatkosodan alkuvaiheessa Rukajärvellä.

 

Korpraali Tenhunen palveli talvisodassa Panssaripatal-joonassa panssarivaunuampujana ja jatkosodassa Kevyt Osasto 2:ssa panssarintorjuntamiehenä. Taistelupaikkoja olivat Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysinvaara, Kuutama-lahti, Rukajärvi ja Ontrosenvaara. 20.10.1941 Eemil kaa-tui Ontrosenvaarassa partiomatkalla. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 235). Eemilin nimi puuttuu Sulkavan taulusta, mutta löytyy Rytkyn taulusta.

Tenhunen Sulo Paavo Antero 18.12.1913-3.2.1940

Sulo Tenhunen oli 26-vuotias maanviljelijä. Synnyinpaik-ka oli Laukkala. Talvisodassa vääpeli Tenhusen joukko-osastona oli Jalkaväkirykmentti 39, II pataljoona, 4. komppania. Taistelupaikkoja olivat Laatokan koillispuoli, Koirinoja ja Konnunsaari. Sulo kaatui 3.2.1940 Impi-lahdessa, Konnunsaaressa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 95).

Tikkanen Eino Fredrik 10.2.1917-14.2.1940

Eino Tikkanen oli 23-vuotias maanviljelijä. Syntymäpaik-ka oli Iso-Sahi, mutta Eino ehti muuttaa kirjansa Rova-niemelle vähän ennen sotaa syyskuussa 1939. Rakuuna Tikkanen palveli Osasto A/Rovaniemen harjoituskeskuk-sessa kiväärimiehenä. Taistelupaikkoja olivat Märkäjärvi, Salmivaara ja Salla. Eino kaatui 14.2.1940 Sallassa, Sal-mivaarassa. Ruumis jäi ensin vihollisen puolelle, mutta saatiin evakuoiduksi ja haudattiin Kiuruveden sankari-hautausmaahan (hautapaikka 97).

Tossavainen Eino 25.4.1911-23.7.1941

Eino Tossavainen oli 30-vuotias suutari. Synnyinpaikka oli Rinteelä. Perheeseen kuuluivat puoliso Aina Maria o.s. Remes sekä lapset Anna Liisa ja Kaisa. Talvisodassa sotamies Tossavainen palveli Kevyt Osasto 13:ssa kivää-rimiehenä Laatokan koillispuolella. Jatkosodassa hän toimi Kevyt Osasto 2:ssa kiväärimiehenä. Taistelupaik-koja olivat Porajärvi, Klyysinvaara ja Leppivaara. Eino kaatui partioautoon 23.7.1941 Vitovaarassa. Hänet hau-dattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 11).

Tossavainen Eino Fredrik 14.8.1919-24.9.1940

Eino Tossavainen oli 20-vuotias maanviljelijän poika, ja hänen syntymäkotinsa oli Salmenkylän Kuloharju. Sota-mies Tossavainen palveli Jalkaväkirykmentti 39:ssä. Hän sai talvisodan sytyttyä käskyn ilmoittautua Ilmajoen koulutuskeskukseen 1.1.1940. Sieltä hän lähetti Hilja-siskolleen kortin, jossa kirjoitti lähdön rintamalle olevan lähellä. Lähtö tapahtui 21.2.1940, mutta sotatoimialueel-le Uomaalle ehdittyä Einoa ja muita miehiä kuljettanee-seen ajoneuvoon tuli täysosuma ja kaikki ajoneuvossa olleet katosivat käytännöllisesti katsoen ”taivaan tuuliin”. Toisin sanoen kaatumispäivä on 22.-25.2.1940, riippuen siitä, miten kauan kuljetus toiselta puolen Suomea Impi-lahden Uomaalle kesti. Matrikkelitiedon mukaan kaatu-mispäivä olisi ollut 4.12.1939, mutta se on virheellinen.

 

10.5.1940 Eino julistettiin Helsingin raastuvanoikeuden antamalla päätöksellä kuolleeksi päivämäärällä 24.9. Einon kohdalla virheet eivät lopu tähän. Hänen hauta-kiveensä Kiuruveden sankarihautausmaalla kuolinpäiväksi on hakattu 14.9.1940. (hautapaikka 414).

Tossavainen Fridjoff 5.2.1898-7.3.1940

Fridjof Tossavainen oli 42-vuotias maanviljelijä. Perhee-seen kuuluivat puoliso Aino o.s. Kananen ja poika Pentti. Korpraali Tossavainen palveli talvisodassa Jalkaväkiryk-mentti 13:sta Laatokan koillispuolella. Fridjoff haavoittui Viipurin maalaiskunnan Kärstilän järven jäällä 7.3.1940 ja menehtyi kenttäsairaalassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 111).

Väisänen Petteri Ambrosius 15.5.1904-27.11.1941

Ambro Väisänen oli 37-vuotias maatyömies. Synnyin-paikka oli Hämppö. Perheeseen kuuluivat puoliso Iida Elisabet o.s. Lasanen sekä lapset Inkeri ja Heikki. Sota-mies Väisänen palveli jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 56:ssa, 9. komppaniassa pikakivääriampujana. Taistelu-paikkoja olivat Kiimasjärvi, Nuosjärvi, Kaskenniemi, Solo-manni, Kodohuko ja Karhumäki. 27.11.1941 Ambro kaatui Karhumäessä. Hänet haudattiin Kiuruveden sanka-rihautausmaahan (hautapaikka 364).

Vitri Urho Johannes 3.2.1920-22.8.1941

Urho Vitri oli 21-vuotias puuseppä Rovaniemeltä, syn-tyisin Pielavedeltä. Rovaniemellä oli morsian Kaija Jyvälä. Jatkosodassa alikersantti ja aseseppä Vitrin joukko-osasto oli Esikuntakomppania/Käkisalmen läänin ryk-mentti. Hän toimi Jalkaväkirykmentti 33:ssa lähettinä, ryhmänjohtajana ja joukkueen varajohtajana. Taistelu-paikkoja olivat Paltuvaara ja Nurmitunturi. Urho kaatui 22.8.1941 Vuorikylässä Nurmitunturin taistelussa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hauta-paikka 151).

Muistokirjoituksia: