Niemiskylän taulu
Niemiskylän muistotaulun hankinnassa keskeisin toimija oli Niemiskylän Nuorisoseura. Seura avusti rahallisesti taulun hankinnassa sekä perusti muistolaattatoimikunnan, johon kuuluivat Eino Lilja, Paavo Lämsä, Matti Lämsä, Kaisa Niska-nen ja Aarne Pennanen. Muistotaulun julkistamistilaisuus pidettiin vuonna 1987 koulun 90-vuotisjuhlan yhteydessä. Taulu on sijoitettu yläkoululle (Niemistenkatu 9).
Arbelius Onni Johannes 16.6.1917-17.9.1941
Onni Arbelius oli 24-vuotias metsätyömies Heinäperän Löytölästä. Hänen vanhempansa Tobias Arbelius ja Anna Kaisa o.s. Hyvönen olivat mäkitupalaisina Lapinsalon Var-tialassa. Jatkosodassa sotamies Arbelius palveli Kenttäty-kistörykmentti 18:n 8. patterissa Rukajärven suunnalla. Hän toimi tykkimiehenä sekä muun muassa muonittajana ja ajomiehenä. Taistelupaikkoja olivat Osmajärvi, Virran kapeikko, Omelia, Pajarinjärvi, Kuolunkijärven kannas, Ontrosenvaara, Pismajoki-Rukajärvi, Kunterselkä, Liikola, Perkjärvi, Suursuo, Leipäsuo, Summa, Suokanta, Varo-jenkivi, Lemetti it., Pitkäranta, Häränpäänniemi ja Vila-joki. Hän haavoittui Rukajärven Ontajoella 16.9.1941 miinaräjähdyksessä, jolloin hänen oikea jalkansa meni poikki nilkan kohdalta. Onni menehtyi haavoihinsa 17.9. 1941 Osasto A:n 35. Kenttäsairaalassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 144). Onnin nimi löytyy myös Lapinsalon taulusta.
Blomberg Einari Aleksanteri 6.6.1911-4.12.1939
Einari Blomberg oli 28-vuotias työmies. Perheeseen kuu-luivat puoliso Laina o.s. Lottinen sekä viisi lasta Kauko, Kaino, Väinö, Kirsti ja Paavo. Talvisodassa sotamies Blombergin joukko-osastona oli Jalkaväkirykmentti 39, II pataljoona, 4 komppania, jossa hänen tehtävänään oli panssarintorjunta ja kaasunsuojelumies. Einari katosi Impilahden Uomaalla 4.12.1939 ja ruumis jäi kentälle. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 142).
Hirviluoto Tauno Aleksander 20.8.1918-16.12.1939
Tauno Hirviluoto oli 21-vuotias rautatieläinen, syntyisin Jääskistä. Perheeseen kuuluivat puoliso Selma o.s. Piilonen sekä kaksi lasta. Talvisodassa alikersantti Hirvi-luodon joukko-osastona oli Polkupyöräkoulutuskeskus, Jalkaväkirykmentti 31, jossa hän toimi komppaniamuonit-tajana. Tauno kaatui Muolaassa 16.12.1939. Hänet hau-dattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 171).
Hoffren Iivari Alfred 20.8.1902-23.8.1941
Iivari Hoffren oli 39-vuotias kivityömies Kemijärveltä, syntyisin Kiuruvedeltä. Hän oli naimisissa ja neljän lapsen isä. Sotamies Hoffren palveli jatkosodassa Jalka-väkirykmentti 12:sta, 11. komppaniassa. Iivari kaatui Sallan Kuolajärvellä 23.8.1941. Hänet haudattiin Kemijär-velle, Kirkkopuiston sankarihautausmaahan (hautapaikka 174).
Junkkarinen Petter Efraim 2.5.1916-4.12.1939
Petter Junkkarinen oli 23-vuotias sekatyömies. Talviso-dassa alikersantti Junkkarisen joukko-osastona oli Jalka-väkirykmentti 39, jossa hän toimi pikakivääriryhmän-johtajana. Petter katosi Impilahden Uomaalla 4.12.1939 ja julistettiin kuolleeksi 14.9.1940. Hänet siunattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 69).
Kainulainen Vilho Henrik 29.4.1911-10.3.1940
Vilho Kainulainen oli 28-vuotias kauppa-apulainen. Talvi-sodassa sotamies Kainulaisen joukko-osastona oli Kevyt Osasto 13, jossa hän toimi keittäjänä. Hän osallistui taisteluihin Laatokan koillispuolella ja välillä Nietjärvi-Pitkäranta. Vilho kaatui 10.3.1940 Impilahden Pitkäran-nassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 106).
Kananen Juho Alfred 2.1.1914-21.12.1939
Juho Kananen oli 25-vuotias työmies Kalliokylästä. Hänen perheeseen kuuluivat vanhemmat Aliisa ja Juho Kananen sekä veljet Vilho ja Tauno. Jääkäri Kananen taisteli talvi-sodassa Kevyt Osasto 13:sta Laatokan koillispuolella. Juho kaatui 21.12.1939 Patakukkulalla Impilahden Ruo-kojärvellä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 139).
Kemiläinen Väinö 14.6.1911-4.12.1939
Väinö Kemiläinen oli 28-vuotias työmies. Talvisodassa sotamies Kemiläisen joukko-osastona oli Jalkaväkiryk-mentti 39, II pataljoona, 4. kompania. Väinö katosi Impi-lahden Uomaalla 4.12.1939 ja julistettiin kuolleeksi. Hänet siunattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hau-tapaikka 71).
Kumpulainen Simo Yrjö 21.7.1897-25.8.1941
Simo Kumpulainen oli 44-vuotias metsätyömies. Jatkosodassa vänrikki Kumpulainen palveli Osasto Kanervassa, jossa hän toimi komentojoukkueenjohtajana, kaasunsuojelualiupseerina ja joukkueenjohtajana. Taiste-lupaikkoja olivat Kuolajärvi, Salla, Märkäjärvi, Joutsijärvi, Mäntyvaara, Päävaara, Sotka ja Onkamo. Simo kaatui 25.8.1941 Viipurin maalaiskunnan Mannikkalassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaan (hautapaikka 356).
Kärkkäinen Kaarlo 22.8.1916-22.2.1940
Kaarlo Kärkkäinen oli 23-vuotias rajavartija. Talvisodassa alikersantti Kärkkäinen palveli Erillinen Osasto 2:ssa konekivääriryhmänjohtajana ja kiväärimiehenä. Kaarlo kaatui 22.2.1940 Kuhmossa. Hänet haudattiin Kiuru-veden sankarihautausmaahan (hautapaikka 85).
Kärkkäinen Kalle Heikki 5.11.1908-10.9.1941
Kalle Kärkkäinen oli 32-vuotias työmies. Perheeseen kuu-luivat puoliso Tyyne o.s. Kumpulainen ja toinen puoliso Saimi o.s. Leinonen sekä kolme lasta Annareeta, Toini ja Anna Liisa. Talvisodassa sotamies Kärkkäinen palveli Jalkaväkirykmentti 39:ssä taistelulähettinä. Taistelupaik-koja olivat Uomaa, Lavajärvi, Ruhtinaanmäki, Pyhäjärvi, Mitro, Nietoja ja Koirinoja. Jatkosodassa joukko-osastona oli Kevyt Osasto 2, 2. komppania, ja taistelupaikkoina Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysinvaara, Kuutamalahti ja Rukajärvi. Kalle haavoittui Rukajärven valtauksessa Rukasuolla osaston ajaessa takaa vihollista, ja menehtyi 10.9.1941 Tiiksassa, 35. Kenttäsairaalassa. Hänet hau-dattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 148).
Kärkkäinen Sulo Johannes 13.2.1924-4.7.1944
Sulo Kärkkäinen oli 20-vuotias työmies. Sotamies Kärk-käinen palveli jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 7:ssä, 3. komppaniassa Karjalankannaksella. Sulo kaatui 4.7.1944 Äyräpään harjanteella, aseman seudulla. Hänet haudat-tiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 336).
Kärkkäinen Veli Abraham 12.9.1919-16.6.1944
Veli Kärkkäinen oli 24-vuotias maanviljelijä. Perheeseen kuuluivat puoliso Aune o.s. Ojala ja lapsi Maija Liisa. Korpraali Kärkkäinen palveli jatkosodassa 10. Tykkikomp-paniassa. Veli katosi Kanneljärvellä 16.6.1944 ja julistet-tiin kuolleeksi. Hänet siunattiin Kiuruveden sankarihau-tausmaahan (hautapaikka 379).
Kärkkäinen Viljo Jouko Juho 27.10.1910-10.1.1942
Viljo Kärkkäinen oli 31-vuotias maanviljelijä. Perheeseen kuuluivat vanhemmat Hanna ja Heikki Kärkkäinen sekä kahdeksan siskoa ja neljä veljeä. Sotamies Kärkkäinen palveli jatkosodassa Jääkäripataljoona 5:ssä, 3. komppa-niassa kiväärimiehenä Rukajärven suunnalla. Viljo kaatui 10.1.1942 Karhumäen Hiisjärvellä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 429).
Lappalainen Antti 13.3.1912-4.12.1939
Antti Lappalainen oli 27-vuotias maanviljelijä. Perhee-seen kuului puoliso Hilja Reeta o.s. Huttunen. Talviso-dassa korpraali Lappalaisen joukko-osastona oli Jalkavä-kirykmentti 39, II pataljoona, 4. komppania, jossa hän toimi kiväärimiehenä. Antti haavoittui ja katosi Impilah-den Uomaalla 2.12.1939. Ruumis jäi kentälle. Hänet siunattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hauta-paikka 447).
Lämsä Simo 11.6.1909-5.8.1941
Simo Lämsä oli 32-vuotias agronomi Oulusta, syntyjään Kiuruveden Niemiskylässä. Perhettä olivat puoliso Paula, ja kaksi lasta, Marja ja Simo sekä vanhemmat Eero ja Lotta Lämsä. Simo kävi Kiuruveden (koti)yhteiskoulua vuosina 1920–1925, ja valmistui ylioppilaaksi Iisalmen Yhteislyseosta vuonna 1928 ja agronomiksi vuonna 1936. Asutushallituksessa hän toimi Oulun piirin asutustarkas-tajana vuosina 1935–38.
Talvisodassa luutnantti Lämsä palveli Erillinen pataljoona 21:ssä joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä. Simo haavoittui 24.2.1940 Uuraassa kiväärin luodista jalkaan. Jatkosodassa hänen joukko-osastonsa oli Jalka-väkirykmentti 53:n II pataljoona, jossa hän toimi lähet-tiupseerina ja komppanianpäällikkönä. Taistelupaikkoja olivat Sohjana, Kokkosalmi ja Kiestinki-Saarijärvi. Hänelle myönnettiin 4. luokan vapaudenristi. 5.8.1941 Simo menehtyi haavoittuneena Kiestingin Saarijärvellä. Hänet haudattiin Oulun hautausmaahan (hautapaikka 119). Simon nimi on myös Yhteiskoulun muistotaulussa.
Martikainen Pentti Johannes 22.9.1923-5.8.1944
Pentti Martikainen oli 23-vuotias maanviljelijä. Jatko-sodassa sotamies Martikainen palveli Jalkaväkirykmentti 10:ssä, 8. komppaniassa, Rukajärven suunnalla. Taistelu-paikkoja olivat Rukajärvi, Ontrosenvaara ja Tahkokoski. Pentti kaatui 5.8.1944 Ontrosenvaaralla kranaatin sirpa-leesta rintaan. Hänet haudattiin Kiuruveden sankari-hautausmaahan (hautapaikka 367).
Niskanen Toivo Alfred 23.9.1922-5.8.1944
Toivo Niskanen oli 21-vuotias maanviljelijä. Sotamies Niskanen palveli jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 52:ssa kiväärimiehenä, Rukajärven suunnalla. 5.8.1944 Toivo kaatui kranaatin sirpaleesta päähän Rukajärven Ontro-senvaarassa tukikohta Peukaloniemessä.
Niskanen Viljo Markus 23.3.1917-10.3.1942
Viljo Niskanen oli 24-vuotias työmies. Sotamies Niskanen palveli talvisodassa Osasto Pennasessa lääkintämiehenä ja jatkosodassa Erillinen pataljoona 7:ssä, Aunuksen hei-mosoturipataljoonassa. Viljo katosi ja jäi vangiksi hiihto-partioretkellä 10.3.1942 Äänisen itärannalla. Hänet julis-tettiin kuolleeksi 8.5.1950 ja siunattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 256).
Pellikka Juho Eliel 16.4.1902-3.8.1941
Juho Pellikka oli 39-vuotias rautatieläinen Humppilasta, syntyjään kiuruvetinen. Perheeseen kuului puoliso Elina. Jatkosodassa sotamies Pellikka palveli Kevyt Osasto 4:ssä, konekiväärikomppaniassa konekiväärimiehenä. Hänet palkittiin 2. luokan vapaudenmitalilla. Juho haa-voittui 2.8.1941 ja menehtyi 3.8.1941 haavoittuneena Kenttäsairaala 14:sta. Hänet haudattiin Humppilan seura-kunnan sankarihautausmaahan (hautapaikka 14).
Pennanen Matti 13.11.1912-26.8.1944
Matti Pennanen oli 31-vuotias talollisen poika. Talvi-sodassa korpraali Pennasen joukko-osastona oli Kevyt Osasto 13, jossa hän toimi polkupyörämekaanikkona ja kiväärimiehenä Laatokan koillispuolella. Jatkosodassa hän palveli Kevyt Osasto 2:ssa, Jalkaväkirykmentti 10:ssä, 8. komppaniassa kiväärimiehenä ja lääkintämie-henä Rukajärven suunnalla. Matti menehtyi lomamatkalla sattuneen tapaturman uhrina 26.8.1944 Haapajärven kunnan sairaalassa. Hänet haudattiin Kiuruvedelle.
Pennanen Olli Henrik 5.8.1923-19.6.1943
Olli Pennanen oli 19-vuotias maanviljelijä. Sotamies Pennanen palveli jatkosodassa Jalkaväenkoulutuskeskus 14:sta. Olli menehtyi 19.6.1943 vaikeaan sairauteen Kiu-ruveden Sotasairaalassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 264).
Pernu Uljas Enok 6.10.1923-6.1.1943
Uljas Pernu oli 19-vuotias maatyömies. Sotamies Pernu palveli jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 11:sta, 9. komp-paniassa, komennettuna mittatehtäviin. Taistelupaikkoja olivat Viena, Uhtua ja Jyvälahti. Hänelle myönnettiin 2. luokan vapaudenmitali. Uljas haavoittui 6.1.1943 Uhtu-alla Jyvälahdessa ja menehtyi haavoittuneena kenttäsai-raalassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 28).
Pietikäinen Kalle Petteri 26.5.1919-3.5.1940
Kalle Pietikäinen oli 20-vuotias maanviljelijä. Hän syntyi Niemiskylässä Talvitie -nimisessä talossa. Hänen van-hempansa olivat Ida ja Juho Pietikäinen. Kalle jäi sisaruksineen pienenä äidistä orvoksi. Isän serkku Heikki Lilja (myöh. Lounaja) otti Kallen 1930-luvun puolivälistä lähtien töihin pohjoiseen muun muassa ojitustöihin: ”Kalle on hyvin pidetty työmies, parhaita miehiä minun sakissa”.
Kallen sotataival alkoi talvisodassa tammikuussa 1940. Sotamies Pietikäisen joukko-osastona oli 2. Prikaati, Rajavartio Osasto. 13.3.1940, rauhan tultua Kalle nousi juoksuhaudastaan Karjalan kannaksella Talissa. Vihollisen tarkka-ampuja ampui Kallea otsaan. Hänen luultiin jo kaatuneen ja Kallen sisaruksille lähetettiin suruviesti. Eräänä kevätiltana Kalle kuitenkin koputteli Talvitien oveen. Hän eli kotonaan vielä kuukauden verran, kunnes haava otsassa tulehtui. Kalle menehtyi Kuopiossa 20. sotasairaalassa 3.5.1940. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 110).
Pikkarainen Lauri Veikko 10.8.1913-4.10.1941
Lauri Pikkarainen oli 28-vuotias maanviljelijä Niemis-kylästä. Perheeseen kuuluivat isä Paavo ja äiti opettaja Olga Pikkarainen Nilsiän Koistilasta. Hän kävi Kiuruveden yhteiskoulua vuosina 1925–1932. Talvisodassa vänrikki Pikkarainen palveli Jalkaväkirykmentti 69:n 7. komppa-niassa ja jatkosodassa 21. Prikaatin ja 3. Prikaatin 3. pataljoonassa sekä Jalkaväkirykmentti 51:n 3. komppa-niassa. Taistelupaikkoja olivat Kollaanjoki, Aunuksen Karjala, Äänislinna, Pälkjärvi, Harlu, Laatokan saaristo, Sortavala, Aunus ja Petroskoin eteläpuoli. Hänelle myön-nettiin talvisodan muistomitali. Lauri haavoittui vaikeasti 28.9.1941 Aunuksessa ja menehtyi 38. Kenttäsairaalassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 125). Laurin nimi löytyy myös Yhteiskoulun muistotaulusta.
Qvick Eino Matti 3.1.1916-7.8.1941
Eino Qvick oli 25-vuotias sekatyömies. Sotamies Qvick palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä koneki-väärimiehenä. Taistelupaikkoja olivat Uomaa, Lavajärvi, Ruhtinaanmäki, Pyhäjärvi, Mitro, Nietoja ja Koirinoja. Jatkosodassa joukko-osastona oli Kevyt Osasto 2, jossa hän toimi sairaankantajana. Taistelupaikkoja olivat Re-pola, Porajärvi ja Kuutamalahti. Eino kaatui ilmapommi-tuksessa 7.8.1941 Kuutamalahdessa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 113).
Rahunen Lauri Juho Herman 15.7.1918-11.5.1942
Lauri Rahunen oli 23-vuotias työmies. Jääkäri Rahunen palveli jatkosodassa Jalkaväenkoulutuskeskus 6:ssa, Jalkaväkirykmentti 29:ssä, Kevyt Osasto 10:ssä raskas-kranaatinheitinammusmiehenä. Taistelupaikkoja olivat Säämäjärvi, Satjärvi, Niiniselkä, Teru, Vilga, Suuna, Homorovitsa, Pertjärvi, Aunus, Syväri ja Vardusjärvi. Lauri kaatui 11.5.1942 Syvärillä, Vadrusjärvellä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hauta-paikka 349).
Rajakangas Arvi 21.12.1912-6.12.1939
Arvi Rajakangas oli 26-vuotias peltiseppä, syntyään Pyhäjärveltä. Hän oli leski, ja lapsia oli kaksi. Sotamies Rajakangas palveli talvisodassa Polkupyöräpataljoona 7:ssä, 3. komppaniassa kiväärimiehenä. Taistelupaikkoja olivat Suojärvi ja Aittojoki. Arvi kaatui 6.12.1939 Suojär-vellä Aittosillassa. Ruumis jäi kentälle. Hänet siunattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 449).
Rantonen Eino Fredrik 18.12.1910-4.12.1939
Eino Rantonen oli 28-vuotias työmies. Sotamies Rantonen palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä, II pataljoonassa, 4. komppaniassa kiväärimiehenä. Eino katosi Impilahden Uomaalla 4.12.1939 ja julistettiin viral-lisesti kuolleeksi. Hänet siunattiin Kiuruveden sankari-hautausmaahan (hautapaikka 74).
Reinikainen Aarne 19.3.1918-5.8.1944
Aarne Reinikainen oli 26-vuotias puuseppä. Perheeseen kuuluivat äiti, isäpuoli ja veli. Hän kävi reserviupseeri-koulun. Jatkosodassa korpraali Reinikaisen joukko-osastona oli Kevyt Osasto 2, Jalkaväkirykmentti 10, 8. komppania, jossa hän toimi kiväärimiehenä, konepistooli-miehenä ja taistelulähettinä. Taistelupaikkoja olivat Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysinvaara, Kuutamalahti, Rukajärvi ja Ontrosenvaara. Hänelle myönnettiin 2. luokan vapaudenmitali. Aarne kaatui 5.8.1944 partio-matkalla Ontrosenvaarassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 326).
Remes Arvo Ilmari 3.2.1914-17.7.1943
Arvo Remes oli 29-vuotias työmies ja soittaja. Talvi-sodassa sotamies Remes palveli Jalkaväkirykmentti 39:ssä konekivääriampujana. Taistelupaikkoja olivat Uo-maa, Lavajärvi, Ruhtinaanmäki, Pyhäjärvi, Mitro, Nietoja ja Koirinoja. Jatkosodassa joukko-osastona oli Jalkaväki-rykmentti 52, 3. konekiväärikomppania. Arvo haavoittui Rukajärven Ontajoella ja menehtyi 17.7.1943 saamiinsa vammoihin 35. Kenttäsairaalassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 303).
Remes Väinö Vilhelm 10.11.1898-5.3.1940
Väinö Remes oli 41-vuotias maanviljelijä. Perheeseen kuuluivat puoliso Aune o.s. Ruotsalainen ja kaksi lasta, Kalevi ja Leena. Korpraali Remes palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 13:sta, III pataljoonassa kiväärimie-henä. Taistelupaikkoja olivat Karjalankannas ja Viipuri. Väinö kaatui 5.3.1940 Viipurin maalaiskunnan Kärstiläs-sä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 158).
Rönkkö Eino Henrik 3.11.1913-21.7.1944
Eino Rönkkö oli 30-vuotias maanviljelijä. Perheeseen kuului puoliso Hilja o.s. Junkkarinen. Sotamies Rönkkö palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä konekivää-rimiehenä. Taistelupaikkoja olivat Uomaa, Lavajärvi, Ruhtinaanmäki, Pyhäjärvi, Mitro, Nietoja ja Koirinoja. Jatkosodassa joukko-osastona oli Kevyt Osasto 2, 7. Tienhoitokomppania, jossa hän toimi patruunankantajana Lupasalmella. Eino kaatui 21.7.1944 tuliylläkössä Lupa-salmessa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 409).
Saastamoinen Heikki Einari 30.3.1914-22.1.1942
Heikki Saastamoinen oli 27-vuotias työmies. Korpraali Saastamoinen palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 64:ssä konepistoolimiehenä ja taistelulähettinä. Hän haavoittui Taipaleella 21.2.1940. Jatkosodassa joukko-osastona oli Sissipataljoona 2, 2. komppania. Taistelu-paikkoja olivat Alalampi, Hämekoski, Rytty, Tohmajoki, Helylä, Kostamus, Porajärvi, Soutjärvi, Semsvaara, Jän-käjärvi, Juustjärvi, Stolbovankylä, Maaselkä ja Krivi. Heikki haavoittui miinaräjähdyksessä 22.1.1942 Karhu-mäessä, Krivin asemalla ja menehtyi haavoittuneena 29. Kenttäsairaalassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankari-hautausmaahan (hautapaikka 424).
Saastamoinen Samuel August 26.6.1905-4.12.1939
Samuel Saastamoinen oli 34-vuotias työmies. Perheeseen kuuluivat puoliso Anna o.s. Tikkanen Pyhäjärveltä ja tytär Aune. Sotamies Saastamoinen palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä, II pataljoonassa, 4. komppa-niassa kiväärimiehenä. Samuel kaatui 4.12.1939 Impi-lahden Uomaalla, minne hän katosi. Ruumis jäi kentälle. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 210).
Salmivuori Kaarlo 2.3.1918-18.8.1941
Kalle Salmivuori oli 23-vuotias kauppias Ruokolahdelta, syntyjään Hiitolasta. Jatkosodassa sotamies Salmivuori palveli Tykistön koulutuskeskus 1:ssä, Jalkaväkirykmentti 16:sta, 14. Prikaatissa, jossa hän toimi aseellisena jalka-väkialokkaana. Kaarlo kaatui 18.8.1941 Jääskissä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hauta-paikka 432).
Salmivuori Uuno Aleksanteri 5.9.1911-18.2.1940
Uuno Salmivuori oli 28-vuotias työmies Impilahdelta, syntyjään Pielisjärveltä. Alikersantti Salmivuoren joukko-osastona talvisodassa oli Osasto B, Kenttätäydennys-prikaati, jossa hän toimi ryhmänjohtajana, Suomussal-mella ja harjoitti partiotoimintaa Raatteen eteläpuolella. Uuno menehtyi Suomussalmen Raatteella 18.2.1940 haavoituttuaan edellisenä päivänä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 98).
Tenhunen Kalevi Antero 5.12.1919-27.6.1944
Kalevi Tenhunen oli 24-vuotias työmies. Jääkäri Ten-hunen palveli jatkosodassa Jääkäripataljoona 2:ssa radiomiehenä. Taistelupaikkoja olivat Muanto, Kartoh-järvi, Leppäsyrjä, Tulemajärvi, Ruokolahti, Suurmäki, Tuulos, Tuuksi, Aunus, Enomajoki, Uutujärvi, Syväri, Darevjennoje, Äänislinna, Karhumäki, Poventsa ja Suurniemi. Hänelle myönnettiin 2. luokan vapaudenmitali ja 1. luokan vapaudenmitali. Kalevi kaatui 27.6.1944 Viipurin maalaiskunnan Portinhoikassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 3).
Tossavainen Veikko Johannes 27.5.1914-26.6.1944
Veikko Tossavainen oli 30-vuotias maanviljelijä. Perhee-seen kuuluivat puoliso Tyyne Marja o.s. Räihä sekä lapset Matti ja Veikko. Sotamies Tossavainen palveli jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 52:ssa. Taistelupaikkoja olivat Rukajärvi, Äänislinna ja Kannas. Veikko kaatui 26.6.1944 Kannaksella.
Vilpunaho Johan Alfred 29.1.1907-17.12.1939
Juho Vilpunaho (ent. Qvick) oli 32-vuotias maanviljelijä. Sotamies Vilpunaho palveli talvisodassa Jalkaväkiryk-mentti 39:ssä, II pataljoonassa, 2. konekiväärikomp-paniassa. Taistelupaikkoja olivat Laatokan koillispuoli, Impilahti, Syskyjärvi ja Ruhtinaanmäki. 17.12.1939 Juho katosi Impilahden Ruhtinaanmäessä ja julistetetiin kuol-leeksi. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 416).
