Muistomerkit
Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki
Musta kivinen muistomerkki sijaitsee Kiuruveden vanhalla hautausmaalla Kirkkokadulla. Se paljastettiin vuonna 1919 ja siihen on merkitty 15 henkilön nimet. Heikki Remes kaatui Viron vapaustaisteluissa 1919.
Uhrasivat henkensä Isänmaan puolesta Suomen vapaustaistelussa 1918
Vilho Knuutinen
Samuel Knuutinen
Juho Eerik Remes
Sakari Eino Tikanmäki
Jaakko Niskanen
Olli Henrik Kärkkäinen
Matti Ruotsalainen
Vilho Anselm Vartiainen
Vilho Saastamoinen
Oskari Nuutinen
Olli Siponen
Kalle Hänninen
Juho Jalmari Remes
Yrjö Nevalainen
Heikki Remes
Vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkki
Vaaleanruskeasta kivestä tehdyn muistomerkin on perus-tanut Työväenjärjestöjen toimikunta 1978. Sen on valmistanut Viitasaaren Murskakivi oy ja paljastus-tilaisuus oli 10.11.1979. Muistomerkki sijaitsee vanhalla hautaus-maalla Kirkkokadulla.
Työväenluokan vakaumuksen puolesta v. 1918 henkensä uhranneiden tovereiden
Rafael Kinnusen, Riku Lappalaisen ja Eemil Kärkkäisen muistolle
Kiuruveden työväenyhdistys
Rintamalle lähteneiden muistomerkki
Rintamalle lähteneiden kunniaksi pystytetty muistomerkki paljastettiin 18.7.1991 Kainuun prikaatin valatilaisuuden yhteydessä. Se sijaitsee Asematiellä lähellä kaupungin-taloa (Asematie 4). Rintamalle lähetettävät yksiköt kokoontuivat aikoinaan näillä kohdin sijainneelle kansakoululle.
Muistomerkin ovat pystyttäneet Rintamamies veteraanit, Sotainvalidit ja Kiuruveden seudun Rintamanaiset. Merkin suunnitelleeseen toimikuntaan kuului veteraanijärjestöjen ja kulttuurilautakunnan edustajia. Varat muistokiven hankintaan ja pystyttämiseen saatiin lahjoituksina Kiuruveden kunnalta, liikelaitoksilta, järjestöiltä ja yksityishenkilöiltä.
Muistomerkin tummanharmaa kivi on lohkottu Kiuruveden Paljakan Putoukselta. Pronssilaatassa lukee:
1939-1945
Itsenäisyyttämme puolustaneiden
sukupolvien kunniaksi
Isänmaa – Yhteinen asiamme
Sankarivainajien muistomerkki
Muistomerkki sijaitsee vanhalla hautausmaalla Kirkkokadulla. Se on omistettu sankarivainajien lisäksi myös Kiuruveden ensimmäisen kirkon (1765-1852) ja toisen kirkon (1852-1937) muistolle. Muistomerkin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Harmia & Baeckman, ja se paljastettiin 3.8.1947. Sen kivijalassa on teksti:
Tällä pyhällä paikalla seisoi Kiuruveden ensimmäinen kirkko 1765-1852 ja toinen kirkko 1852-1937.
Joka paikassa, mihin minä säädän nimeni muistoin, minä tulen sinun tykösi ja siunaan sinua. 2. MOOS 20:24
Isänmaan puolesta 1939-1940, 1941-1944
Kiuruveden kirkon muistotaulut
Kiuruveden vanha puukirkko paloi vuonna 1937, ja uutta kirkkoa alettiin suunnitella ja rakentaa heti. Talvisota keskeytti rakennustyöt, mutta niitä jatkettiin sodan päätyttyä. Kirkko valmistui vuonna 1940 ja se vihittiin käyttöön 25.5.1941. Uuden kirkon (Kirkkokatu 8) on suunnitellut arkkitehti Bertel Liljeqvist.
Rakentamisvaiheessa kirkon eteiseen sijoitettiin kuusi muistolaattaa, joihin tuli talvisodassa 1939-1940 kaatuneiden sankarivainajien nimet. Taulujen keskellä ovat Väinö Malmivaaran runoilemat muistosanat:
Taistelimme Karjalassa, kannel soi nyt taivahassa.
Kiuruveden kirkkokansa kiittää Herraa voitostansa.
Kun kirkko peruskorjattiin 1990-luvun alussa, sijoitettiin eteiseen lisää laattoja, joihin tulivat jatkosodassa kaatuneiden nimet.
Muistomerkissä on teksti:
SIEL LEIKIN LASNA MA RANTAMAILLA
SIEL LEPÄÄ HEIMONI NURMEN ALLA
(ARVI JÄNNES)
KARJALAAN JÄÄNEIDEN
VAINAJIEN MUISTOLLE
KIURUVEDEN KARJALAISET
1959
Karjalaan jääneiden muistomerkki
Arkkitehti Kirsi Liimataisen suunnittelema muistomerkki sijaitsee ortodoksisen kirkon etupihalla (Niemistenkatu 6). Sen pystyttivät Kiuruveden karjalaiset. Muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin 5.7.1959. Rovasti Lauri Leikkonen totesi paljastuspuheessan, että ”monien muistojen, runojen ja sävelten lisäksi poisnukkuneiden sijat sitovat meitä sinne. Sieluissamme asuu murhe siitä, mitä me olemme menettäneet. Taaksejäänet vuodet ovat kuivanneet kyyneleet, mutta kiitos säilyy.”
Kiuruvedelle muutti sodan jälkeen lähes 2000 siirtolaista menetetyn Karjalan alueelta, lähinnä Suistamolta. Muistomerkin on valmistanut Viitasaaren kiviveistämö.
Jalkaväen sotilaskoulutuskeskuksen muistolaatta
Kiuruveden kaupungintalon pylväikössä (Harjukatu 2) sijaitseva muistolaatta kertoo eri rakennusten käytöstä sota-aikana. Laatta sijoitettiin paikalleen vuonna 1994.
JV:n SOTILASKOULUTUSKESKUS 14 KIURUVEDELLÄ VUOSINA 1940-1942
Toiminnan muistoksi seuraavilla paikoilla:
esikunta, Vanha Säästöpankki
ortodoksinen kirkko, entinen apteekki
kaupungintalo, entinen kansakoulu
Aittojärven, Hallaperän, Koskenjoen,
Niemiskylän ja Rapakkojoen koulut
Halkoniemen ja Hietamäen talot
Otavan ja Lepolan matkustajakodit
Suoja, Seuratupa, työväentalo
Kapt. A. Hännisen talo
Virsi 577
KOULUTUSKESKUKSESSA PALVELLEET
