Muistomerkit

Takaisin etusivulle

Rintamalle lähteneiden muistomerkki (Asematie 4)

Kivi sijaitsee ent. valtion virastotalon puistossa, kaupungintalon edessä. Rintamalle lähetettävät yksiköt kokoontuivat aikoinaan näille kohdin entiseen kansakouluun. Pronssilaatassa on teksti ”Itsenäisyyttämme puolustaneiden sukupolvien kunniaksi. Isänmaa on yhteinen asiamme.”

 

Muistokiven ovat pystyttäneet Rintamamiesveteraanit, Sotainvalidit ja Kiuruveden seudun rintamanaiset. Kivi on lohkottu tummanharmaasta Kiuruveden Paljakan Putouksen kivestä. Kiven on suunnitellut toimikunta, johon kuului veteraanijärjestöjen

ja kulttuurilautakunnan edustajia. Varat kiven hankintaan ja pystyttämiseen saatiin lahjoituksina Kiuruveden kunnalta, liikelaitoksilta, järjestöiltä ja yksityishenkilöiltä. Muistokivi paljastettiin 18.7.1991 Kainuun prikaatin valatilaisuuden yhteydessä.

Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki

Musta kivinen muistomerkki on pystytetty 1920-luvun alkupuolella Kiuruveden hautausmaalle.

Vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkki (hautausmaa)

Vaaleanruskeasta kivestä tehdyn muistomerkin on perustanut Työväenjärjestöjen toimikunta 1978. Sen on valmistanut Viitasaaren Murskakivi oy ja paljastustilaisuus oli 10.11.1979.

Kiuruveden kirkko (Kirkkokatu 8)

Kiuruveden vanha puukirkko paloi 1937. Uutta kirkkoa alettiin suunnittelemaan heti. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Bertel Liljeqvist vuonna 1938. Talvisota keskeytti rakennustyöt, mutta niitä jatkettiin heti sodan päätyttyä ja kirkko valmistui vuonna 1940. Kirkon vihki piispa Eino Sormunen 25.5.1941. Kirkko edustaa 1920 -luvulla suosittua yksinkertaisen päätytornillisen pitkäkirkon perinteistä tyyppiä. Arkkitehti Liljeqvistin 1930 -luvulta piirtämien kirkkojen tunnusmerkkeinä ovat suhteellisen korkea harjakatto, vaaleiksi rapatut ulkoseinät, korkea tornin huippu ja pääoven portaalimainen korostus.

Kirkkorakennus peruskorjattiin vuonna 1990. Kirkon mosaiikkialttaritaulu, ”Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä olet oleva kanssani paratiisissa” on Uuno Eskolan teos ja se lahjoitettiin kirkolle vuonna 1953.

Karjalaan jääneiden muistomerkki (Niemistenkatu 6)

Arkkitehti Kirsi Liimataisen suunnittelema muistomerkki on Kiuruveden ortodoksisen kirkon pihamaalla. Muistomerkki on tarkoitettu siteeksi Kiuruvedelle muuttaneiden karjalaisten ja kiuruvetisten Karjalassa kaatuneiden ja heidän omaistensa välille. Kiuruvedelle muutti sodan jälkeen lähes 2000 siirtolaista menetetyn Karjalan alueelta, lähinnä Suistamolta. Muistomerkin on valmistanut Viitasaaren kiviveistämö 1959.

Suoja (Nivankatu 13)

Kiuruveden nuorisoseura perustettiin vuonna 1895. Oma talo rakennettiin vuonna 1902. Rakennukseen tulivat juhlasali, keittiö ja kamari. Toiminta oli vilkasta: järjestettiin iltamia ja pidettiin lukutupaa. Talossa toimi myös posti ja siellä pidettiin kuntakokouksia. Talo kävi pieneksi, ja sitä oli laajennettava. Rakennusmestari Pekka Lind suunnitteli laajennuksen, johon sijoitettiin juhlasali. Entinen juhlasali jäi ravintolaksi. Mansardikattoinen, jugendtyylinen laajennus valmistui v. 1914. Nuorisoseurantalo tuli Kiuruveden suojelus-kunnan käyttöön 1920-30-lukujen vaihteessa. Suojeluskuntatoiminta painottui urheiluun, sotilaallisiin harjoituksiin ja musiikkiin. Talon nimeksi vakiintui ”Suoja”.

Sotien aikana rakennus toimi armeijan majoitus- ja varastotilana. Jatkosodan jälkeen rauhansopimuksen mukaisesti suojeluskunnat lakkautettiin. Suoja luovutettiin Kiuruveden nuorisoseuralle ja Voimistelu- ja urheiluseura Jänteelle 1944. Jänne on myynyt rakennuksen edelleen ja nykyisin siinä toimii kiuruvetinen yritys.