Koivujärven taulu

Takaisin

Taulu sijaitsee Koivujärven hautausmaalla, Kalliokyläntie 2195. Taulussa on 21 Koivujärven koulupiirin alueelta vuosien 1939–44 sodissa kaatunutta sankarivainajaa. Yksi vainajista on asunut Pyhäjärvellä ja yksi Pielavedellä.

Talvi- ja jatkosodassa kaatuneet

Ahonpää Väinö 1.2.1906-4.12.1939

Ahonpää Väinö, työmies, s.1.2.1906 Kiuruvesi, kaatunut 4.12.1939, Impilahti, Uomaa. Ollut perheellinen, vaimo Lyydi Elviira o.s. Kananen s. 15.7.1905 Kiuruvesi, k. 6.2.1966. Lapset: Elmo 1935. Syntymäkoti Puutteen talo Koivujärven länsipuolella. Palveluyksikkö Talvisodassa Jalkaväkirykmentti 39. Pohjois-Savon Rykmentti, kiväärimies, Uomaa, jossa katosi. Korpraali. Väinö oli Koivujärven rintamamiehistä ensimmäisten kaatuneiden joukossa.

Dahlman Väinö Ilmari 13.2.1912-8.8.1941

Dahlman Väinö Ilmari, maanviljelijä, s. 13.2.1912 Kiuruvesi, kaatunut 8.8.1941, Sortavala, Helylä. Jatkosota. Sissipataljoona 2. Laatokan koillispuoli, Helylä. Kaatui miinaräjähdyksessä. Korpraali.

 

Syntymäkoti Kotaniemi Pieni Koivujärvi Koivujärven länsipuolella, Pielaveden kunta. Siunattu Kiuruveden sankarihautausmaahan. Pieni Koivujärvi on kuulunut Kiuruveden kuntaan vuoteen 1946 saakka. Väinö Ilmari oli ollut aktiivisesti kirjeenvaihdossa kotiväkeen ja oli ollut huolissaan, miten kotona tullaan toimeen. Koska Väinön veljet olivat myös rintamalla, kotona selviäminen huolestutti.

Fäld Kasper 7.8.1908-11.8.1941 (myös Rytkyn taulussa)

Fäld Kasper (Kasperi), työmies, s. 7.8.1908 Kiuruvesi, kaatunut 11.8.1941, Sortavala, Helylä. Jatkosota. Sissipataljoona 2. Laatokan koillispuoli, Helylä. Kaatui Helylän lentokentällä. Jääkäri.

 

Syntymäkoti Korpimäki Pihlajamäki Koivujärvi. Työskenteli kylän taloissa työmiehenä, oli vankkarakenteinen ja riski työmies. Silloinen naapuri Jorma Saastamoinen oli silloin pieni poika, joka muistaa miten Kasperi kiusoitteli Jormaa ja päinvastoin Jorma Kasperia. Kasperille oli merkattu maastoon noin 60 hehtaarin tila ennen sotaa, jonka hän olisi saanut lunastaa itselleen sodan jälkeen. Kohtalo puuttui kuitenkin suunnitelmiin, kun Kasperi kaatui Helylässä.

Hulanmäki Sulo Ensio 1.4.1918-19.8.1942

Hulanmäki Sulo Ensio, maatyömies, s. 9.4.1918 Kiuruvesi, kaatunut 19.8.1942, Ivalo, Lutto. Jatkosota. Erillisosasto Pennanen, kiväärimies, Luton suunnan taistelut. Sotamies.

 

Sulo Hulanmäki oli ollut kasvattilapsena Koivujärven Kanalassa. Sulo oli lähtenyt vapaaehtoisena sotaväkeen.

Kokkonen Nestori 24.6.1900-1.1.1942 (taulussa kaatui 2.1.1942)

Kokkonen Nestor, työmies, s. 24.7.1900 Kiuruvesi, kaatunut 1.1.1942, Uhtua, Jyvälahti. Jatkosota. Vienan HSP, patruunankantaja, konepistoolimies. Ylä-Sommee, Honkaniemi, Tammisuo, Kuutamalahti, Nurmasjärvi, Jyvälahti. Haavoittui 13.10.1941 Nurmasjärvellä. Sotamies.

 

Nestori Kokkonen asui Koivujärven Pohjoispään taloissa.

Kärkkäinen Oskari Eemil 7.5.1913-22.11.1941 (taulussa kaatui 22.1.1941)

Kärkkäinen Eemil Oskar, työmies, s. 7.5.1913 Kiuruvesi, kaatunut 22.11.1941, Kiestinki, Lohilahti. Jatkosota. 35. Rajakomppania, kiväärimies. Kiestingin suunta. Haavoittunut 21.11.1941 Lohivaarassa. Sotamies.

 

Eemil oli asunut Koivujärvellä äitinsä Tiinan ja isäpuolensa Amos Mykkäsen kanssa.

Lukkarinen Sulo Heikki 1.1.1919-7.8.1941

Lukkarinen Sulo Heikki, maanviljelijä, s. 1.1.1919 Kiuruvesi, kaatunut 7.8.1941, Käkisalmi, Hiitola. Jatkosota. Jalkaväkirykmentti 24, konepistoolimies, ajomies. Karjalan kannas. Sotamies.

 

Syntymäkoti oli Pasala, tila sijaitsee Pihlajamäellä Koivujärven ja Rytkyn rajalla Kiuruveden eteläpäässä. Sulo oli sotaan lähtiessä kirjoilla Kiuruvedellä ja asui Pihlajamäen Pasalassa. Hän oli nuori mies, joten elämän suunta oli hyvinkin vielä hakusessa. Perhe eli normaalia maanviljelijäperheen arkea ja silloisten nuorten elämää yhdessä muiden kyläläisten ja lähiseudun ikäkavereidensa kanssa. Hän oli sotamies ja kaatui Hiitolassa 7.8.1941 hyökkäyksessä rintaan tulleisiin luoteihin.

Lukkarinen Toimi Sakari 18.11.1922-8.5.1942

Lukkarinen Toimi Sakari, maanviljelijä, s. 18.11.1922 Kiuruvesi, kaatunut 8.5.1942, Rukajärvi, Ontajoki. Jatkosota. Rajajääkäripataljoona 6, kiväärimies, Rukajärven suunta. Kaatui partiomatkalla. Jääkäri.

 

Toimi Sakari Lukkarinen asui Pihlajamäen Pasalassa, tila sijaitsee Koivujärven ja Rytkyn rajalla Kiuruveden eteläpäässä. Hän oli nuori mies, joten elämän suunta oli hyvinkin vielä hakusessa. Perhe eli maanviljelijäperheen arkea ja silloisten nuorten elämää yhdessä muiden kyläläisten ja lähiseudun ikäkavereidensa kanssa. Hän oli jääkäri ja kaatui Ontajoella 8.5.1942 partiomatkalla päähän tulleesta kiväärin luodista.

 

Rajajääkäripataljoona 6:n sotapäiväkirjan ote (lyhennetty) 8.5.1942, jossa kuvataan partiomatka, jolle Toimi Lukkarinen kaatui: ”7.5.1942 saapui RajaJP 6:lle käsky koota tiedustelupartio. Tehtävänimike oli ’Ozepo’ -nimekkeen miehityksen toteaminen. Omat kaatuneet rajajääkäri Artovaara, Reino, jääkäri Lukkari, Olavi ja jääkäri Lukkarinen, Toimi 4. Joukkueesta sekä jääkäri Partanen, Niilo Pst. joukkueesta Luutn. E. Karvinen. Samana päivänä klo 16.00 lähetettiin liikkeelle 1+13 miehen vahvuinen partio johtajanaan kersantti Korhonen. Partion tehtävänä oli noutaa kentälle aiemmin päivällä jääneiden sotilaiden ruumiit pois.”

Luukkonen Kustaa Aadolf 24.6.1914-17.1.1940

Luukkonen Kustaa Aadolf (Atte), työmies, s. 24.6.1914 Kiuruvesi, kaatunut 17.1.1940, Impilahti, Pitkäranta. Talvisota. Kevyt Osasto 13. Laatokan koillispuoli. Kaatui Pitkärannan Lotinojalla. Sotamies.

 

Kustaa Luukkosen syntymäkoti oli Lahdensivu Koivujärvi, Koivujärven koillispäässä. Perheen kesken käytettiin kutsumanimenä Atte -nimeä.

Manninen Eino Ilmari 30.9.1912-20.12.1939 (kuolinilm. kaatui 19.12.1939)

Manninen Eino Ilmari, maanviljelijän poika, s. 30.9.1912 Kiuruvesi, kaatunut 20.12.1939, Impilahti, Ruokojärvi. Talvisota. Kevyt Osasto 13. Laatokan koillispuoli. Kaatui Patakukkulalla. Sotamies.

 

Eino Manninen oli leikkisä ja lasten kanssa hyvin toimeen tuleva. Hänen syntymäkotinsa oli Turpeela Niinimäessä Pyhäjärven ja Kiuruveden rajalla. Eino oli suorittanut varusmiespalvelun Terijoella. Hän oli savottamies talviaikaan ja kesäaikaan hän toimi talon normaaleissa viljelytöissä. Hän kaatui Patakukkulan taistelussa Impilahden kunnassa Ruokojärven kylässä. Hän jäi taistelukentälle Ruokojärvelle.

Manninen Martti Alfred 22.6.1919-15.8.1941

Manninen Martti Alfred, työmies, s. 22.6.1919 Kiuruvesi, kaatunut 15.8.1941, Räisälä. Jatkosota. Jalkaväkirykmentti 6. pikakiväärimies. Menehtyi 16. Kenttäsairaalassa. Sotamies.

 

Martti Alfreet Mannisen syntymäkoti oli Turpeela Niinimäessä Pyhäjärven ja Kiuruveden rajalla. Hänen ammattinsa oli metsätyömies ja hän oli perheetön. Hän oli ollut Mertjärven kansalaiskoululla 13.8.1941 Viipurin piiri Leningradin alue Karjalan kannaksella Laatokan eteläpuolella. Muistitietojen mukaan kaatunut Sortavalan takaisinvaltauksen aikaan.

Manninen Yrjö Ilmari 17.11.1909-29.10.1941 (myös Yhteiskoulun taulussa)

31-vuotias maanviljelijä Pyhäjärven kirkonkylän Emoniemestä, Kotirannan talosta. Lapsuuskoti oli Ketolan talossa Niinimäessä. Tila oli lohkottu Turpeelasta. Perheeseen kuuluivat puoliso Vieno ja lapset Paavo 1939 sekä Seija 1947. Vanhemmat Alfred ja Vieno Manninen Pyhäsalmesta. Yrjö Manninen kävi Kiuruveden yhteiskoulua vuosina 1922–28. Jatkosodassa hän palveli Jääkäripataljoona 6:n 2. komppaniassa. Sotilasarvoltaan hän oli ylikersantti. Taistelupaikkoja olivat Aittosilta, Tolvajärvi, Ilomantsi, Agläjärvi, Kuukkausjoki, Peurujoki, Melaselkä, Tolvajärvi, Yläjärvi, Aittojoki, Suojärvi, Ravannnamäki, Onkamus, Olkkoila, Ylänenelkanjärvi, Muntjärvi, Karhumäki, Kontupohja. Hän osallistui partiomatkoihin Stalinin kanavalle saakka. Hänelle myönnettiin 2. luokan vapaudenmitali. Hän kaatui Kontupohjassa kiväärin luodista otsaan. Yrjö Manninen on merkitty Koivujärven Pro Patria tauluun, mutta haudattu Pyhäjärven sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 145)

Mikkonen Otto Reittu 21.7.1920-13.10.1942 (taulussa kaatui 15.8.1941)

Mikkonen Otto Reittu, maatyömies, s. 21.7.1920 Kiuruvesi, kaatunut 13.10.1942, Osta. Jatkosota. Jalkaväkirykmentti 9. ryhmänjohtaja. Itä-Karjala, Aunus, Syväri, Osta. Korpraali.

 

Otto Mikkonen oli työskennellyt Koivujärven alueella talvella metsätöissä ja keväällä uitoissa ja Koivujärven taloissa. Hänen syntymäkotinsa oli Mäntylä Pieni Koivujärvi. He olivat asuneet sodan aikaan Kuoppasaaressa Koivujärvellä. Otolla oli viisi sisarta.

Nuutinen Eino Oskari 5.1.1914-9.7.1941 (taulussa syntyi 6.1.1914)

Nuutinen Eino Oskari, työmies, s. 5.1.1914 Kiuruvesi, kaatunut 8.9.1941, Repola, Virta. Talvisota. Kevyt Osasto 13, kiväärimies. Laatokan koillispuoli. Jatkosota. Kevyt Osasto 2, kiväärimies. Repola, jossa kaatui.  Sotamies.

 

Eino Nuutisen syntymäkoti oli Nuutila Koivujärven ja Rytkyn rajalla. Hän kaatui juoksuhaudan reunalle tupakalle mennessään.

Pulkkinen Albiinus 11.11.1915-12.1.1940 (taulussa Aldiimus)

Pulkkinen Albiinus, metsätyömies, s. 11.11.1915 Kiuruvesi, kaatunut 12.1.1940, Impilahti, Pukitsanmäki. Talvisota. Kevyt Osasto 13, konekivääritähystäjä. Koirinoja, Ruokojärvi, Syskyjärvi, Pukitsanmäki. Sotamies.

 

Albinus Pulkkisen syntymäkoti oli Myllyaho Koivujärven koillispäässä. Perheen sisällä hänestä käytettiin kutsumanimenä Atte -nimeä. Albinus oli ostanut nuoremmalle sisarelleen Eevalle Aapisen ja heillä oli hyvin läheiset välit keskenään. Eeva oli kirjoittanut joka viikko kirjeen Atelle. Atte oli lämminhenkinen veli, joka osasi ottaa huomioon muut perheenjäsenet. Eeva muistaa, miten sankarivainajien siunauksen täytyi järjestää illalla kello kymmenen jälkeen. Perheenjäsenet matkustivat hevosella Koivujärveltä Albinuksen siunaukseen Kiuruvedelle. Myllyaholla ei ollut silloin omaa hevosta, mutta he saivat Rauhanniemeltä hevosen lainaksi siunaustilaisuuden matkaa varten.

Ruotsalainen Juho 3.5.1921-4.8.1944 (kuolinilm. kaatui 5.8.1944)

Ruotsalainen Juho, työmies, s. 3.5.1921 Kiuruvesi, kaatunut 4.8.1944, Ontrosenvaara. Jatkosota. Jalkaväkirykmentti 52. kiväärimies. Rukajärven suunta. Kaatui sirpaleesta päähän. Sotamies.

 

Juho Ruotsalainen oli poikamies, ammatiltaan metsätyömies. Hän oli ulospäinsuuntautuva ja luonteeltaan sosiaalinen kansanmies. Juhon koti oli Iso Toukkala Koivujärvi Huttumäki. Juho piti yhteyttä perheeseensä kirjoittamalla useasti kenttäpostia, jota on myös jäänyt jälkipolvien luettavaksi.

Ruotsalainen Viljo Johannes 27.5.1917-1.12.1939

Ruotsalainen Viljo Johannes, työmies, s. 27.5.1917 Kiuruvesi, kaatunut 1.12.1939, Kivennapa, Lintulan luostari. Talvisota. Jalkaväkirykmentti 67, kiväärimies. Eksynyt ryhmästä välillä Lintula – Kivennapa 1.12.1939. Jääkäri.

 

Viljo Ruotsalainen kaatui Kivennavan kirkon läheisyydessä käydyissä taisteluissa. Hänet on todennäköisesti haudattu muiden kaatuneiden mukana Kivennavan kirkon sankarihautausmaahan. Venäläiset rikkoivat kaatuneiden muistomerkit Kivennavalla v. 2022-2023. Viljo Ruotsalainen oli ensimmäisiä kaatuneita Koivujärven sotilaita. Hänen syntymäkotinsa oli Asiaisniemi Koivujärven kylän pohjoispuolella. Viljolla oli yksi sisar Aino, joka jäi asuttamaan Asiaisniemeä. Aino ja Kalle Saastamoinen avioituivat sodan jälkeen ja heille syntyi kolme lasta.

Saastamoinen Matti 16.12.1901-10.8.1941

Saastamoinen Matti, räätäli, s. 16.12.1901 Kiuruvesi, kaatunut 10.8.1941, Sortavala, Helylä. Talvisota. Jalkaväkirykmentti 39, kiväärimies. Laatokan koillispuoli. Jatkosota. Sissipataljoona 2. ryhmänjohtaja. Alalampi, Hämekoski, Tohkajoki, Rytty, Kaatui Helylän lentokentällä. Korpraali. Harrastukset: Viulun soitto, metsästys, kalastus.

 

Matti Saastamoisen syntymäkoti oli Länkimäki Koivujärven Pihlajamäessä. Helylän lentokentällä hyökkäystaistelussa Matti oli sanonut vieruskaverilleen: ”Nyt ampuivat Mattia pahasti.” Länkimäkeen suruviestin tuonut naapurin Aapeli Fält oli näyttänyt Matin taskukelloa talon väelle ja kysynyt: Tiedättekö mikä tämä on? Se on Matin kello, olivat paikalla olleet todenneet. Matti oli suosittu seuramies ja monien tilaisuuksien pelimanni. Matti asusti Länkimäen vinttikamarissa yhdessä veljensä kanssa. Hän oli räätäli ja kävi ompelemassa vaatteita pitkin pitäjää. Matti pukeutui aina asiallisesti ja siististi. Hän ompeli siniset sarkavaatteet muille Länkimäen lapsille. Matti oli perheetön ja luonteeltaan hyvin isänmaallinen. Matin veljenpoika Jorma muistaa, miten Matti korjasi aina rikkoutuneet vaatteet, jotka jätettiin illalla tuvan naulakkoon. Matti korjasi ne yönseutuna kuntoon. Hän lähetti viimeisen kirjeen kotiin 3.8.1941 ja kaatui 10.8.1941. Helylässä pataljoonan komentaja oli antanut hyökkäyskäskyn aukeaan maastoon. Hyökkäyksiä jatkettiin monena perättäisenä päivänä, mikä johti suuriin miehistötappioihin.

Saastamoinen Olli 28.7.1917-20.7.1941

Saastamoinen Olli, maanviljelijä, s. 28.7.1917 Kiuruvesi, kaatunut 20.7.1941, Sortavala, Kirjavalahti. Jatkosota. Jalkaväkirykmentti 9, kiväärimies. Laatokan koillispuoli, Jänisjärvi, Sortavala, Salokylä. Alikersantti.

 

Muisto sedästä: Toini Heinonen o.s. Saastamoinen. Toini ja Inkeri olivat rannalla Niemelässä, kun näkivät Ollin tulevan lomalle rantoja pitkin kantaen päänsä päällä suurta laatikkoa. Laatikossa oli pyöritettävä kirnu, joka oli tilattu Niemelään ja tullut koululle.

 

Olli Saastamoisen syntymäkoti oli Niemelä Koivujärven kylällä. Viimeinen kirje Fredriikka-äidille on vielä tallessa. Kirjeessä Olli kirjoitti, että täällä on kriittinen tilanne ja pyysi lähettämään korppuja ja saippuaa. Hän myös kysyi, mitä Pikku-Toinille kuuluu. Olli oli alikersantti, ryhmänjohtaja ja oli lähtenyt ensimmäisenä korsusta ulos, jolloin venäläiset olivat ampuneet.

Saastamoinen Urho Olavi 1.4.1914-23.7.1941 (taulussa kaatui 23.7.1944)

Saastamoinen Urho Olavi, maanviljelijä, s. 1.4.1914 Kiuruvesi, kaatunut 23.7.1941, Porajärvi, Lupasalmi. Talvisota. Jalkaväkirykmentti 39, viestimies. Laatokan Karjalassa. Jatkosota. Kevyt Osasto 2. Repola, Virta, Lupasalmi. Kaatui partiomatkalla Lupasalmen Vitsovaarassa. Sotamies.

 

Syntymäkoti Rauhaniemi Koivujärven kylällä. Urho osallistui kotona ollessaan normaaleihin tilan töihin. Lähti armeijan palvelukseen vapaaehtoisena. Sodan jälkeen perheen suunnitelman mukaan Urholle kaavailtiin tilan isännyyttä. Kohtalo muutti kuitenkin suunnitelmia hänen kaaduttua ja isännyys siirtyi myöhemmin isä Hermannin kuoltua hänen veljelleen Teuvolle. Urho oli vastuullinen sotilas. Hän osallistui vapaaehtoisena viimeiseksi jääneeseen partiomatkaansa.

Saastamoinen Väinö Henrik 23.3.1923-20.8.1944

Saastamoinen Väinö Henrik, työmies, s. 23.3.1923 Kiuruvesi, kaatunut 20.8.1944, Hämeenlinna, 35. Sotasairaala. Jatkosota. Jalkaväenkoulutuskeskus 15, Täydennyspataljoona 12, konekivääriampujan apulainen. Sotamies.

 

Muisto veljestä: Saimi Jääskeläinen o.s. Saastamoinen. Väinö oli saanut keuhkokuumeen jo sotaan lähtiessään. Kiuruvedellä oli silloin lääkärinä Karjalainen. Väinö oli luonteeltaan leikkisä ja hän kiusoitteli Saimi-sisartaan. Kotona Väinö veisteli puusta ristejä ja laittoi niitä tuvan hirsien rakoihin ja sanoi: ”Tässä lepää eräs sankarivainaja”. Hietaniemessä Villellä oli viulu, kerran hän kiipesi katolle ja soitti viululla virttä.

 

Väinö Saastamoisen syntymäkoti oli Hietaniemi Koivujärvellä. Väinöä siirrettiin sotasairaalasta toiseen, viimeksi hän oli Ahveniston keuhkoparantolassa. Saimi pääsi Pekka-isän kanssa sinne käymään. Väinö pyysi katsomaan kaapista säästämänsä viikkorahat ja viemään ne kotiin äidille. Väinön kaaduttua Tiina-äiti sanoi, että ei tarvitse kertoa, minä tiedän jo. Kesti kauan ennen kuin vainaja tuotiin Kiuruvedelle. Aapo, Niilo ja Saimi olivat isän mukana vastaanottamassa. Pojat varoittivat Saimia, että älä sinä mene katsomaan vainajaa, se oli mennyt niin huonoon kuntoon.

Tapaninen Hiski 17.9.1906-7.8.1941

Tapaninen Hiski, maanviljelijä, s. 17.9.1906 Kiuruvesi, kaatunut 7.8.1941, Porajärvi, Kuutamalahti. Puoliso Impi Dagmar o.s. Vertala s. 18.10.1910 USA, k. 10.10.1981 Kiuruvesi. Lapset: Raili 35, Antti 36, Tuomas 38, Pirkko 41. Talvisota. Jalkaväkirykmentti 39, ryhmänjohtaja, komppaniavääpeli. Uomaa, Lavajärvi, Ruhtinaanmäki, Pyhäjärvi, Mitro, Nietoja, Koirinoja. Vammautui 6.1.1940 Ruhtinaanmäessä. Jatkosota. Kevyt Osasto 2, komppaniavääpeli. Repola, Lupasalmi, Kuutamalahti. Kaatui ilmapommituksessa. Kersantti.

 

Hiski Tapanisen syntymäkoti oli Mikkolanmäki Koivujärvi. Hiski oli luonteeltaan päämäärätietoinen, vilkas seurallinen kansanmies. Hän kävi seitsemän luokkaa oppikoulua Iisalmessa. Hänellä oli hyvä, kaunis käsiala ja ilmeikäs ja tunteellinen ilmaisukyky, sotakirjeistä päätellen. Kaatumistieto annettiin puhelimella. Väki oli pellolla, vaimo sai kaatumisesta tiedon ensimmäisenä. Hiski oli Karjalan kannaksella suojeluskunnan järjestämissä linnoitustehtävissä jo vuosi ennen sodan alkamista.

Tikkanen Eino Fredrik 10.2.1917-14.2.1940 (myös Sulkavanjärven taulussa)

Tikkanen Eino Fredrik, maanviljelijä, s. 10.2.1917 Kiuruvesi (Iso-Sahi), kaatunut 14.2.1940, Salla, Salmivaara. Talvisota. Osasto A Rovaniemen huoltokeskus, kiväärimies. Märkäjärvi, Salmivaara, Salla. Jäi vihollisen puolelle. Rakuuna.

 

Eino ehti vähän ennen sotaa, syyskuussa 1939 muuttaa kirjansa Rovaniemelle. Ruumis jäi ensin vihollisen puolelle, mutta saatiin evakuoiduksi ja haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 97)

Tikkanen Reino Matti 17.8.1915-8.7.1941 (taulussa kaatui 12.7.1941)

Tikkanen Reino Matti, puuseppä, s. 17.8.1915 Kiuruvesi, kaatunut 12.7.1941, Repola, Virrat. Puoliso Katri Maria (Maija) o.s. Pasanen s. 13.6.1921 Pyhäjärvi. Talvisota. Jalkaväkirykmentti 39, ajomies. Uomaa, Lavajärvi, Pyhäjärvi, Mitro, Nietoja, Koirinoja. Jatkosota. Kevyt Osasto 2. kiväärimies. Repola, Virrat. Haavoittui 8.7.1941 Virroilla. Korpraali.

 

Reino Matti Tikkasesta käytettiin kutsumanimenä Matti -nimeä. Hän oli luonteeltaan karski ja työssään aikaansaava henkilö. Hän veisti myös hirsirakennuksia. Matti ja Maria (Maija) kävivät vihillä juuri ennen Matin palvelukseen astumista. Hänen syntymäkotinsa oli Jokiniemi Koivujärvi Huutoperä.

Trumf Reino Olavi 27.10.1915-7.8.1944 (kuolinilm. kaatui 6.8.1944)

Trumf Reino Olavi, työmies, s. 27.10.1915 Kiuruvesi, kaatunut 7.8.1944, Ontrosenvaara. Talvisota. Kevyt Osasto 13, patruunankantaja, pikakiväärimies. Uuksu, Ruokojärvi. Jatkosota. Kevyt Osasto 2, Jalkaväkirykmentti 10, kiväärimies, pikakiväärimies. Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysinvaara, Kuutamalahti, Rukajärvi, Ontrosenvaara. Kaatui Ontrosenvaarassa, sirpale päähän. Korpraali. 2. luokan vapaudenmitalli.

 

Reino Trumfin syntymäkoti oli Säärimäki Pakola. Hän oli perheetön ja hänen isänsä oli menehtynyt ennen sotaa.

Väisänen Matti Israel 2.9.1919-9.9.1941 (taulussa syntyi 9.2.1919)

Väisänen Matti Israel, työmies, s. 2.9.1919 Kiuruvesi, kaatunut 9.9.1941, Suurmäki. Jatkosota. Jääkäripataljoona 2. Suojärvi, Sakkimäki. Haavoittui 22.7.1941. Korpraali.

 

Matti Väisäsen syntymäkoti oli Pirttimäki Koivujärven itäpuolella lähellä Rytkyn rajaa. Matti oli hyväpuheinen ja leikinlaskija. Hän osallistui muiden ikäistensä tavoin metsätöihin ja uittoihin Koivujoella.

Väisänen Oskari Henrik 27.4.1921-9.8.1941

Väisänen Henrik Oskari, työmies, s. 27.4.1921 Kiuruvesi, kaatunut 9.8.1941, Petsamo, Peuravuono. Jatkosota. Jalkaväkirykmentti 10, Erikoisosasto Pennanen, joukkueen varajohtaja. Rukajärvi, Ontrosenvaara, Liinahamari, Peuravuonon kenttävartio. Kersantti.

 

Henrik Väisäsen syntymäkoti oli Pirttimäki Koivujärven itäpuolella lähellä Rytkyn rajaa. Hän oli veljensä tavoin hyväpuheinen leikinlaskija. Henrik osallistui myös veljensä tavoin metsätöihin ja keväisin uittoihin Koivujoella.

Sisällissodassa kaatunut

Saastamoinen Vilho 22.3.1898-28.4.1918

Vilho Saastamoinen, kauppiaan poika s. 22.3.1898, kaatunut 28.4.1918 Viipurin Kelkkalassa, liittynyt vapaaehtoisena. Syntymäkoti Niemelä Koivujärven kylässä. Sisällissota. Savon rintama, Varkaus, Vilpun. Sotilas. Kaatunut Viipurissa vapaussodan aikana. Hän oli kaatunut 28.4.1918.

 

Saastamoinen Vilho (ote on kirjasta sota sankarit):

Kauppa-apulainen. Syntynyt Niemelän torpassa Kiuruveden Koivujärven kylässä. Vanhemmat kauppias Olli Saastamoinen (s. 06.05.1858) ja Fredriikka Hyvönen (s. 04.12.1875). Sai päästötodistuksen Koivujärven kansakoulusta 07.06.1910. Oli isänsä kaupassa apulaisena sekä paikkakunnan puhelin osuuskunnan rahastonhoitajana. Koivujärven nuorisoseuran sihteeri ja rahastonhoitaja. Harrasti viulun ja kanteleen soittoa. Liittyi 02.11.1917 Kiuruveden suojelukuntaan ja kuului sodan aikana V jääkäripataljoonaan. Otti osaa Tampereen valloitukseen. Oli sittemmin mukana useissa pienemmissä otteluissa Viipurin lähellä Ja viimeksi Viipurin kaupungin valloituksessa. Kaatui ryhmäpäällikkönä Viipurin kolikkomäellä 28.04.1918 saaden luodin päänsä läpi. Haudattu 20.05 1918 Kiuruveden sankarihautausmaahan, jolle pystytetyssä patsaassa hänen nimensä. Naimaton. Vapauden risti IV.