Niemiskylän taulu

Takaisin

Yläkoulun käytävä

Arbelius Onni Johannes 16.6.1917-17.9.1941 (myös Lapinsalon taulussa)

Onni Arbelius oli 24-vuotias metsätyömies Heinäperän Löytölästä. Vanhemmat Tobias Arbelius ja Anna Kaisa o.s. Hyvönen olivat mäkitupalaisina Lapinsalon Vartialassa. Jatkosodassa Onni Arbelius palveli Kenttätykistörykmentti 18:n 8. patterissa Rukajärven suunnalla. Sotilasarvoltaan hän oli sotamies, tykkimies, toimi mm. muonittajana ja ajomiehenä. Taistelupaikkoja Osmajärvi, Virran kapeikko, Omelia, Pajarinjärvi, Kuolunkijärven kannas, Ontrosenvaara, Pismajoki-Rukajärvi, Kunterselkä, Liikola, Perkjärvi, Suursuo, Leipäsuo, Summa, Suokanta, Varojenkivi, Lemetti it., Pitkäranta, Häränpäänniemi ja Vilajoki. Hän haavoittui Rukajärven Ontajoella 16.9.1941 miinaräjähdyksessä, jolloin oikea jalka meni poikki nilkan kohdalta. Hän menehtyi haavoihinsa 17.9.1941 Osasto A:n 35. Kenttäsairaalassa. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 144)

Blomberg Einari Aleksanteri 6.6.1911-4.12.1939

Einari Blomberg oli 28-vuotias työmies. Perheeseen kuuluivat puoliso Laina o.s. Lottinen ja viisi lasta: Kauko, Kaino, Väinö, Kirsti ja Paavo. Talvisodassa Einari Blombergin joukko-osasto oli Jalkaväkirykmentti 39, II pataljoona, 4 komppania, panssarintorjunta, kaasunsuojelumies. Sotilasarvo oli sotamies. Hän katosi Impilahden Uomaalla 4.12.1939. Ruumis jäi kentälle. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 142)

Hirviluoto Tauno Aleksander 20.8.1918-16.12.1939

Tauno Hirviluoto oli 21-vuotias rautatieläinen, syntyisin Jääskistä. Perheeseen kuului puoliso Selma o.s. Piilonen ja kaksi lasta. Talvisodassa Tauno Hirviluodon joukko-osasto oli Polkupyöräkoulutuskeskus, Jalkaväkirykmentti 31, komppaniamuonittaja. Sotilasarvo oli alikersantti. Hän kaatui Muolaassa 16.12.1939. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 171)

Hoffren Iivari Alfred 20.8.1902-23.8.1941 (taulussa kaatui 23.8.1940)

Iivari Alfred Hoffren oli 39-vuotias kivityömies Kemijärveltä, syntyisin Kiuruvedeltä. Hän oli naimisissa ja neljän lapsen isä. Hän palveli jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 12:ssa, 11. komppaniassa. Sotilasarvo oli sotamies. Hän kaatui Sallan Kuolajärvellä 23.8.1941. Haudattiin Kemijärvelle, Kirkkopuiston sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 174)

Junkkarinen Petter Efraim 2.5.1916-4.12.1939 (taulussa kaatui 4.12.1940)

Petter Junkkarinen oli 23-vuotias sekatyömies. Talvisodassa joukko-osasto oli Jalkaväkirykmentti 39, pikakivääriryhmänjohtajana. Sotilasarvo oli alikersantti. Hän katosi Impilahden Uomaalla 4.12.1939 ja julistettiin kuolleeksi 14.9.1940. Siunattu Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 69)

Kainulainen Vilho Henrik 29.4.1911-10.3.1940 (kuolinilm. kaatui 11.3.1940)

Vilho Kainulainen oli 289-vuotias kauppa-apulainen. Talvisodassa joukko-osasto oli Kevyt Osasto 13, keittäjänä. Osallistui taisteluihin Laatokan koillispuolella ja Nietjärvi-Pitkärannassa. Sotilasarvo oli sotamies. Hän kaatui 10.3.1940 Impilahden Pitkärannassa. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 106)

Kananen Juho Alfred 2.1.1914-21.12.1939

Juho Kananen oli 25-vuotias työmies Kalliokylästä. Hän oli naimaton, perheeseen kuuluivat vanhemmat Aliisa ja Juho Kananen ja veljet Vilho ja Tauno. Hän taisteli talvisodassa Kevyt Osasto 13:ssa Laatokan koillispuolella. Sotilasarvo oli jääkäri. Hän kaatui 21.12.1939 Patakukkulalla Impilahden Ruokojärvellä. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 139)

Kemiläinen Väinö 14.6.1911-4.12.1939

Väinö Kemiläinen oli 28-vuotias työmies. Talvisodassa joukko-osasto oli Jalkaväkirykmentti 39, II pataljoona, 4. kompania. Sotilasarvo oli sotamies. Hän katosi Impilahden Uomaalla 4.12.1939. Julistettiin kuolleeksi. Siunattu Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 71)

Kumpulainen Simo Yrjö 21.7.1897-25.8.1941

Simo Yrjö Kumpulainen oli 44-vuotias metsätyömies. Jatkosodassa hän palveli Osasto Kanervassa tehtävänä komentojoukkueenjohtaja, kaasunsuojelualiupseeri, joukkueenjohtaja. Taistelupaikkoja olivat Kuolajärvi, Salla, Märkäjärvi, Joutsijärvi, Mäntyvaara, Päävaara, Sotka, Onkamo. Sotilasarvo oli vänrikki. Hän kaatui 25.8.1941 Viipurin maalaiskunnan Mannikkalassa. Haudattiin Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 356)

Kärkkäinen Kaarlo 22.8.1916-22.2.1940

Kaarlo Kärkkäinen oli 23-vuotias rajavartija. Talvisodassa hän palveli Erillinen Osasto 2:ssa konekivääriryhmänjohtajana, kiväärimiehenä. Sotilasarvo oli alikersantti. Hän kaatui 22.2.1940 Kuhmossa. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 85)

Kärkkäinen Kalle Heikki 5.11.1908-10.9.1941

Kalle Heikki Kärkkäinen oli 32-vuotias työmies. Perheeseen kuuluivat puoliso Tyyne o.s. Kumpulainen, toinen puoliso Saimi o.s. Leinonen, sekä kolme lasta Annareeta, Toini ja Anna Liisa. Talvisodassa hän palveli Jalkaväkirykmentti 39:ssä taistelulähettinä. Taistelupaikkoja olivat Uomaa, Lavajärvi, Ruhtinaanmäki, Pyhäjärvi, Mitro, Nietoja, Koirinoja. Jatkosodassa joukko-osasto oli Kevyt Osasto 2, 2. komppania, taistelupaikkoina Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysinvaara, Kuutamalahti, Rukajärvi. Sotilasarvo oli sotamies. Hän kaatui 10.9.1941 Rukajärven valtauksessa Rukasuolla osaston ajaessa takaa vihollista, ja menehtyi Tiiksassa, 35. Kenttäsairaalassa. Hadattu Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 148)

Kärkkäinen Sulo Johannes 13.2.1924-4.7.1944

Sulo Johannes Kärkkäinen oli 20-vuotias työmies. Hän palveli jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 7:ssä 3. komppaniassa, Karjalankannaksella. Sotilasarvo oli sotamies. Hän kaatui 4.7.1944 Äyräpään harjanteella, aseman seudulla. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 336)

Kärkkäinen Veli Abraham 12.9.1919-16.6.1944

Veli Kärkkäinen oli 24-vuotias maanviljelijä. Perheeseen kuuluivat puoliso Aune o.s. Ojala ja lapsi Maija Liisa. Hän palveli jatkosodassa 10. Tykkikomppaniassa. Sotilasarvo oli korpraali. Hän katosi Kanneljärvellä 16.6.1944. Julistettiin kuolleeksi. Siunattu Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 379)

Kärkkäinen Viljo Jouko Juho 27.10.1910-10.1.1942

Viljo Juho Kärkkäinen oli 31-vuotias maanviljelijä. Hän oli naimaton, perheeseen kuuluivat vanhemmat Hanna ja Heikki Kärkkäinen, kahdeksan siskoa ja neljä veljeä. Hän palveli jatkosodassa Jääkäripataljoona 5:ssä, 3. komppaniassa kiväärimiehenä, Rukajärven suunnalla. Sotilasarvo oli sotamies. Hän kaatui 10.1.1942 Karhumäen Hiisjärvellä. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 429)

Lappalainen Antti 13.3.1912-4.12.1939

Antti Lappalainen oli 27-vuotias maanviljelijä. Puoliso Hilja Reeta o.s. Huttunen. Talvisodassa joukko-osasto oli Jalkaväkirykmentti 39, II pataljoona, 4. komppania, kiväärimiehenä. Sotilasarvo oli korpraali. Antti Lappalainen haavoittui ja katosi Impilahden Uomaalla 2.12.1939. Ruumis jäi kentälle. Siunattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 447)

Lämsä Simo 11.6.1909-5.8.1941 (myös Yhteiskoulun taulussa)

Simo Lämsä oli 32-vuotias agronomi Oulusta, syntynyt Kiuruveden Niemiskylässä. Perhettä olivat puoliso Paula, ja kaksi lasta, Marja ja Simo, vanhemmat Eero ja Lotta Lämsä. Simo Lämsä kävi Kiuruveden kotiyhteiskoulua/yhteiskoulua vuosina 1920–1925, valmistui ylioppilaaksi Iisalmen Yhteislyseosta v. 1928 ja agronomiksi v. 1936. Asutushallituksessa hän toimi Oulun piirin asutustarkastajana vuosina 1935–38.

 

Talvisodassa Simo Lämsä palveli Erillinen pataljoona 21:ssä joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä. Hän haavoittui 24.2.1940 Uuraassa kiväärin luodista jalkaan. Jatkosodassa hänen joukko-osastonsa oli Jalkaväkirykmentti 53:n II pataljoona, lähettiupseerina, komppanianpäällikkönä. Taistelupaikkoja olivat Sohjana, Kokkosalmi, Kiestinki-Saarijärvi. Sotilasarvoltaan hän oli luutnantti. Hänelle myönnettiin 4. luokan vapaudenristi. Hän menehtyi haavoittuneena Kiestingin Saarijärvellä. Haudattiin Oulun hautausmaahan. (Hautapaikka 119)

Martikainen Pentti Johannes 22.9.1923-5.8.1944

Pentti Johannes Martikainen oli 23-vuotias maanviljelijä. Jatkosodassa hän palveli Jalkaväkirykmentti 10:ssä, 8. komppaniassa, Rukajärven suunnalla. Taistelupaikkoja olivat Rukajärvi, Ontrosenvaara, Tahkokoski. Sotilasarvo oli sotamies. Hän kaatui 5.8.1944 Ontrosenvaaralla kranaatin sirpaleesta rintaan. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 367)

Niskanen Toivo Alfred 23.9.1922-5.8.1944 (kuolinilm. syntyi 22.9.1922)

Toivo Alfred Niskanen oli 21-vuotias maanviljelijä. Hän palveli jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 52:ssa kiväärimiehenä, Rukajärven suunnalla. Sotilasarvo oli sotamies. Hän kaatui 5.8.1944 kranaatin sirpaleesta päähän Rukajärven Ontrosenvaarassa tukikohta Peukaloniemessä.

Niskanen Viljo Markus 23.3.1917-10.3.1942

Viljo Markus Niskanen oli 24-vuotias työmies. Hän palveli talvisodassa Osasto Pennasessa lääkintämiehenä ja jatkosodassa Erillinen pataljoona 7:ssä, Aunuksen heimosoturipataljoonassa. Sotilasarvo oli sotamies. Hän katosi, jäi vangiksi hiihtopartioretkellä 10.3.1942 Äänisen itärannalla. Julistettiin kuolleeksi 8.5.1950. Siunattu Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 256)

Pellikka Juho Eliel 16.4.1902-3.8.1941

Juho Eliel Pellikka oli 39-vuotias rautatieläinen Humppilasta, syntyjään kiuruvetinen. Naimisissa, puoliso Elina. Jatkosodassa palveli Kevyt Osasto 4:ssä, konekiväärikomppaniassa konekiväärimiehenä. Sotilasarvo oli sotamies. Hänet palkittiin 2. luokan vapaudenmitalilla. Hän haavoittui 2.8.1941 ja menehtyi 3.8.1941 haavoittuneena Kenttäsairaala 14:ssä. Haudattiin Humppilan seurakunnan sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 14)

Pennanen Matti 13.11.1912-26.8.1944

Matti Pennanen oli 31-vuotias talollisen poika. Talvisodassa joukko-osasto oli Kevyt Osasto 13, polkupyörämekaanikkona ja kiväärimiehenä Laatokan koillispuolella. Jatkosodassa hän palveli Kevyt Osasto 2:ssa, Jalkaväkirykmentti 10:ssä, 8. komppaniassa kiväärimiehenä ja lääkintämiehenä Rukajärven suunnalla. Sotilasarvo oli korpraali. Hän menehtyi lomamatkalla sattuneen tapaturman uhrina 26.8.1944 Haapajärven kunnan sairaalassa. Haudattiin Kiuruvedelle.

Pennanen Olli Henrik 5.8.1923-19.6.1943

Olli Henrik Pennanen oli 19-vuotias maanviljelijä. Hän palveli jatkosodassa Jalkaväenkoulutuskeskus 14:ssä. Sotilasarvo oli sotamies. Hän menehtyi 19.6.1943 vaikeaan sairauteen Kiuruveden Sotasairaalassa. Haudattiin Kiuruveden sankaarihautausmaahan. (Hautapaikka 264)

Pernu Uljas Enok 6.10.1923-6.1.1943

Uljas Enok Pernu oli 19-vuotias maatyömies. Hän palveli jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 11:ssä, 9. komppaniassa, komennettuna mittatehtäviin. Taistelupaikkoja Viena, Uhtua, Jyvälahti. Hänelle myönnettiin 2. luokan vapaudenmitali. Hän haavoittui 6.1.1943 Uhtualla, Jyvälahdessa ja menehtyi haavoittuneena kenttäsairaalassa. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 28)

Pietikäinen Kalle Petteri 26.5.1919-3.5.1940

Kalle Pietikäinen oli 20-vuotias maanviljelijä. Hän syntyi Niemiskylässä Talvitie -nimisessä talossa. Hänen vanhempansa olivat Ida ja Juho Pietikäinen. Kalle jäi sisaruksineen pienenä äidistä orvoksi. Isän serkku Heikki Lilja (myöh. Lounaja) otti Kallen 1930-luvun puolivälistä lähtien töihin pohjoiseen mm. ojitustöihin: ”Kalle on hyvin pidetty työmies, parhaita miehiä minun sakissa”.

 

Kallen sotataival alkoi talvisodassa tammikuussa 1940. Hän oli sotamies, joukko-osasto oli 2. Prikaati, Rajavartio Osasto. 13.3.1940, rauhan tultua Kalle nousi juoksuhaudastaan Karjalan kannaksella Talissa. Vihollisen tarkka-ampuja ampui Kallea otsaan. Hänen luultiin jo kaatuneen, Kallen sisaruksille tuli suruviesti. Eräänä kevätiltana Kalle koputteli Talvitien oveen. Hän eli kotona vielä kuukauden verran, kunnes haava otsassa tulehtui. Kalle menehtyi Kuopiossa 20. sotasairaalassa 3.5.1940. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 110)

Pikkarainen Lauri Veikko 10.8.1913-4.10.1941 (myös Yhteiskoulun taulussa)

Lauri Pikkarainen oli 28-vuotias maanviljelijä Niemiskylästä. Naimaton, isä Paavo ja äiti opettaja Olga Pikkarainen Nilsiän Koistilasta. Hän kävi Kiuruveden yhteiskoulua vuosina 1925–1932. Talvisodassa hän palveli Jalkaväkirykmentti 69:n 7. komppaniassa ja jatkosodassa 21. Prikaatin ja 3. Prikaatin 3. pataljoonassa sekä Jalkaväkirykmentti 51:n 3. komppaniassa. Taistelupaikkoja olivat Kollaanjoki, Aunuksen Karjala, Äänislinna, Pälkjärvi, Harlu, Laatokan saaristo, Sortavala, Aunus, Petroskoin eteläpuoli. Sotilasarvoltaan hän oli vänrikki, ja hänelle on myönnetty talvisodan muistomitali. Lauri haavoittui 28.9.1941 vaikeasti Aunuksessa ja menehtyi 38. Kenttäsairaalassa. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 125)

Qvick Eino Matti 3.1.1916-7.8.1941

Eino Matti Qvick oli 25-vuotias sekatyömies. Hän palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä konekiväärimiehenä. Taistelupaikkoja olivat Uomaa, Lavajärvi, Ruhtinaanmäki, Pyhäjärvi, Mitro, Nietoja, Koirinoja. Jatkosodassa joukko-osasto oli Kevyt Osasto 2, sairaankantajana. Taistelupaikkoja olivat Repola, Porajärvi, Kuutamalahti. Sotilasarvo oli sotamies. Hän kaatui ilmapommituksessa 7.8.1941 Kuutamalahdessa. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 113)

Rahunen Lauri Juho Herman 15.7.1918-11.5.1942

Lauri Juho Herman Rahunen oli 23-vuotias työmies. Hän palveli jatkosodassa Jalkaväenkoulutuskeskus 6:ssa, Jalkaväkirykmentti 29:ssä, Kevyt Osasto 10:ssä, raskaskranaatinheitinammusmies. Taistelupaikkoja olivat Säämäjärvi, Satjärvi, Niiniselkä, Teru, Vilga, Suuna, Homorovitsa, Pertjärvi, Aunus, Syväri, Vardusjärvi. Sotilasarvo oli jääkäri. Hän kaatui 11.5.1942 Syvärillä, Vadrusjärvellä. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 349)

Rajakangas Arvi 21.12.1912-6.12.1939

Arvi Rajakangas oli 26-vuotias peltiseppä, syntyään Pyhäjärveltä. Hän oli leski, lapsia oli kaksi. Hän palveli talvisodassa Polkupyöräpataljoona 7:ssä, 3. komppaniassa kiväärimiehenä. Taistelupaikkoja olivat Suojärvi, Aittojoki. Sotilasarvo oli sotamies. Hän kaatui 6.12.1939 Suojärvellä Aittosillassa. Ruumis jäi kentälle. Siunattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 449)

Rantonen Eino Fredrik 18.12.1910-4.12.1939 (taulussa kaatui 4.12.1940)

Eino Fredrik Rantonen oli 28-vuotias työmies. Hän palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä, II pataljoonassa, 4. komppaniassa kiväärimiehenä. Sotilasarvo oli sotamies. Hän katosi Impilahden Uomaalla 4.12.1939 ja julistettiin virallisesti kuolleeksi. Siunattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 74)

Reinikainen Aarne 19.3.1918-5.8.1944

Aarne Reinikainen oli 26-vuotias puuseppä. Perheeseen kuuluivat äiti, isäpuoli ja veli. Kävi reserviupseerikoulun. Jatkosodassa joukko-osasto oli Kevyt Osasto 2, Jalkaväkirykmentti 10, 8. komppania, kiväärimiehenä, konepistoolimiehenä, taistelulähettinä. Taistelupaikkoja olivat Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysinvaara, Kuutamalahti, Rukajärvi, Ontrosenvaara. Sotilasarvo oli korpraali. Hänelle myönnettiin 2. luokan vapaudenmitali. Hän kaatui 5.8.1944 partiomatkalla Ontrosenvaarassa. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 326)

Remes Arvo Ilmari 3.2.1914-17.7.1943

Arvo Ilmari Remes oli 29-vuotias työmies ja soittaja. Talvisodassa hän palveli Jalkaväkirykmentti 39:ssä konekivääriampujana. Taistelupaikkoja olivat Uomaa, Lavajärvi, Ruhtinaanmäki, Pyhäjärvi, Mitro, Nietoja, Koirinoja. Jatkosodassa joukko-osasto oli Jalkaväkirykmentti 52, 3. konekiväärikomppania. Sotilasarvo oli sotamies. Hän haavoittui Rukajärven Ontajoella ja menehtyi 17.7.1943 saamiinsa vammoihin 35. Kenttäsairaalassa. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 303)

Remes Väinö Vilhelm 10.11.1898-5.3.1940

Väinö Remes oli 41-vuotias maanviljelijä. Perheeseen kuuluivat puoliso Aune o.s. Ruotsalainen ja kaksi lasta, Kalevi ja Leena. Palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 13:ssa, III pataljoonassa kiväärimiehenä. Taistelupaikkoja Karjalankannas, Viipuri. Sotilasarvo oli korpraali. Väinö Remes kaatui 5.3.1940 Viipurin maalaiskunnan Kärstilässä. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 158)

Rönkkö Eino Henrik 3.11.1913-21.7.1944

Eino Henrik Rönkkö oli 30-vuotias maanviljelijä. Naimisissa, puoliso Hilja o.s. Junkkarinen. Palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä konekiväärimiehenä. Taistelupaikkoja Uomaa, Lavajärvi, Ruhtinaanmäki, Pyhäjärvi, Mitro, Nietoja, Koirinoja. Jatkosodassa joukko-osasto oli Kevyt Osasto 2, 7. Tienhoitokomppania, patruunankantajana. Taistelupaikkoja Lupasalmi. Sotilasarvo sotamies. Kaatui 21.7.1944 tuliylläkössä Lupasalmessa. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 409)

Saastamoinen Heikki Einari 30.3.1914-22.1.1942

Heikki Einari Saastamoinen oli 27-vuotias työmies. Hän palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 64:ssä konepistoolimiehenä ja taistelulähittinä. Hän haavoittui Taipaleella 21.2.1940. Jatkosodassa joukko-osasto oli Sissipataljoona 2, 2. komppania. Taistelupaikkoja olivat Alalampi, Hämekoski, Rytty, Tohmajoki, Helylä, Kostamus, Porajärvi, Soutjärvi, Semsvaara, Jänkäjärvi, Juustjärvi, Stolbovankylä, Maaselkä, Krivi. Sotilasarvo oli korpraali. Hän haavoittui miinaräjähdyksessä 22.1.1942 Karhumäessä, Krivin asemalla ja menehtyi haavoittuneena 29. Kenttäsairaalassa. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 424)

Saastamoinen Samuel August 26.6.1905-4. 12.1939

Samuel August Saastamoinen oli 34-vuotias työmies. Perheeseen kuuluivat puoliso Anna o.s. Tikkanen Pyhäjärveltä ja tytär Aune. Palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä, II pataljoonassa, 4. komppaniassa kiväärimiehenä. Sotilasarvo oli sotamies. Samuel Saastamoinen kaatui 4.12.1939 Impilahden Uomaalla, minne hän katosi. Ruumis jäi kentälle. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 210).

Salmivuori Kaarlo 2.3.1918-18.8.1941

Kalle Salmivuori oli 23-vuotias kauppias Ruokolahdelta, syntyjään Hiitolasta. Jatkosodassa hän palveli Tykistön koulutuskeskus 1:ssä, Jalkaväkirykmentti 16:ssa, 14. Prikaatissa, jalkaväkialokkaana, aseellisena. Sotilasarvo oli sotamies. Hän kaatui 18.8.1941 Jääskissä. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 432)

Salmivuori Uuno Aleksanteri 5.9.1911-18.2.1940

Uuno Aleksanteri Salmivuori oli 28-vuotias työmies Impilahdelta, syntyjään Pielisjärveltä. Joukko-osasto talvisodassa oli Osasto B, Kenttätäydennysprikaati, ryhmänjohtaja, Suomussalmella, partiotoimintaa Raatteen eteläpuolella. Sotilasarvo oli alikersantti. Hän menehtyi Suomussalmen Raatteella 18.2.1940 haavoituttuaan edellisenä päivänä. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 98)

Tenhunen Kalevi Antero 5.12.1919-27.6.1944 (kuolinilm. kaatui 26.6.1944)

Kalevi Tenhunen oli 24-vuotias työmies. Hän palveli jatkosodassa Jääkäripataljoona 2:ssa radiomiehenä. Taistelupaikkoja Muanto, Kartohjärvi, Leppäsyrjä, Tulemajärvi, Ruokolahti, Suurmäki, Tuulos, Tuuksi, Aunus, Enomajoki, Uutujärvi, Syväri, Darevjennoje, Äänislinna, Karhumäki, Poventsa, Suurniemi. Sotilasarvo oli jääkäri. Hänelle myönnettiin 2. luokan vapaudenmitali ja 1. luokan vapaudenmitali. Hän kaatui 27.6.1944 Viipurin maalaiskunnan Portinhoikassa. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 3)

Tossavainen Veikko Johannes 27.5.1914-26.6.1944

Veikko Johannes Tossavainen oli 30-vuotias maanviljelijä. Perheeseen kuuluivat puoliso Tyyne Marja o.s. Räihä ja Lapset Matti ja Veikko. Hän palveli jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 52:ssa. Taistelupaikkoja olivat Rukajärvi, Äänislinna ja Kannas. Sotilasarvo oli sotamies. Hän kaatui 26.6.1944 Kannaksella.

Vilpunaho Johan Alfred 29.1.1907-17.12.1939 (taulussa Juho)

Juho Vilpunaho (ent. Qvick) oli 32-vuotias maanviljelijä. Hän palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä, II pataljoonassa, 2. konekiväärikomppaniassa. Taistelupaikkoja olivat Laatokan koillispuoli, Impilahti, Syskyjärvi, Ruhtinaanmäki. Sotilasarvo oli sotamies. Hän katosi 17.12.1939 Impilahden Ruhtinaanmäessä ja julistetetiin kuolleeksi. Haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan. (Hautapaikka 416)