Heinäkylän-Ruutanan-Perhonsiiven taulu
Taulu on toteutettu vuonna 1960 Ruutanan nuorisokerhon toimesta ja opettaja Samuli Siponmaan ohjaamana ja osin tekemänä. Taulu paljastettiin itsenäisyysjuhlassa 6.12.1960 Ruutanan vanhalla koululla. Juhlassa Samuli Siponmaa piti tervehdyspuheen ja taulun paljastuspuheen piti kouluneuvos Tatu Malmivaara. Saarnaaja Aku Räty muisteli taulussa olevia kylän nuoria miehiä, jotka hän tunsi henkilökohtaisesti kaikki. Taulu on sijoitettu Heinäkylän kyläntaloon (Pielavedentie 1167).
Borg Eino Olavi 7.2.1915-22.12.1939
Eino Borg syntyi ja kasvoi Perhonsiivessä Tiina ja Olli Borgin poikana. Hän oli ammatiltaan rakennustyömies ja sotilasarvoltaan sotamies. Joukko-osasto oli Polkupyörä-komppania/Kevytosasto 13. Eino haavoittui Impilahden Ruokojärvellä 20.12.1939 ja kaatui 22.12.1939 Patakuk-kulalla. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 181).
Kokkoniemi Kalevi 17.10.1912-13.4.1942
Kalevi Kokkoniemi oli syntyisin Nilsiästä, mutta kasvoi ja asui Kiuruvedellä. Hänen vanhempansa olivat Ida ja Juho Kokkoniemi. Hän oli töissä Kunnalliskodin mielisairaso-sastolla hoitajana. Jatkosodan alkaessa hän työskenteli Heinäkylän Leppäniemellä insinööri Olavi Kärkkäisellä tilanhoitajana. Alikersantti Kokkoniemen joukko-osasto jatkosodassa oli 1. Raskaspatteristo 29. Rukajärven suunta. Hänelle myönnettiin talvisodan muistomitali. Kalevi kaatui ilmapommituksessa 13.4.1942 hautautuen korsuun. Kalevi oli naimisissa Anja Huuskosen kanssa ja häneltä jäi sotaorpo tytär Anja. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 308).
Komulainen Viljo Olavi 29.12.1920-24.7.1941
Viljo Komulainen oli syntyisin Heinäkylän ja Perhonsiiven rajamailla olevasta Aholan talosta. Hänen vanhempansa olivat Anna ja August Komulainen. Hän oli ammatiltaan työmies ja sotilasarvoltaan sotamies. Joukko osasto oli Jalkaväkirykmentti 9. Hän osallistui taisteluihin Kontiolep-pälahdessa, Ristijärvellä ja Sortavalan Kirjavalahdessa, missä hän kaatui 24.7.1941. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 270).
Kumpulainen Aarne Eino 13.4.1916-8.8.1941
Aarne Kumpulainen syntyi ja kasvoi Kiuruveden Ruutanalla. Äiti oli Ida Kumpulainen ja kasvatusvanhem-mat olivat Elli ja Jaakko Räisänen. Ammatiltaan hän oli työmies ja sotilasarvoltaan alikersantti. Talvisodassa hänen joukko-osastonsa oli Erillinen Pataljoona 5, jossa hän toimi puhelinupseerina. Hän osallistui taisteluihin Rampalassa, Muolaassa, Sarkossa, Raudussa, Pasurissa, Kaukilassa ja Kuparsaaressa. Hän haavoittui 8.3.1940 Kuparsaaressa. Jatkosodassa hänen joukko osastonsa oli Sissipataljoona 2, jossa hän toimi puhelinaliupseerina. Hän osallistui seuraaviin taisteluihin: Alalampi, Häme-koski, Rytty, Tohmajoki ja Helylä, missä Aarne kaatui 8.8.1941. Hänelle myönnettiin 2. luokan vapaudenmitali. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 319).
Kärkkäinen Kalle Heikki 5.11.1908-10.9.1941
Kalle Kärkkäinen syntyi ja kasvoi Ruutanalla. Hänen isän-sä oli Heikki Kärkkäinen. Ammatiltaan Kalle oli työmies. Hänen perheeseensä kuuluivat ensimmäinen puoliso Tyy-ne os. Kumpulainen ja toinen puoliso Saimi os. Leinonen sekä lapset Anna-Reeta, Toini ja Anna-Liisa. Talvisodassa sotamies Kärkkäisen joukko-osastona oli Jalkaväkiryk-mentti 39, jossa hän toimi taistelulähettinä. Taistelupai-kat olivat Uomaa, Lavajärvi, Ruhtinaanmäki, Pyhäjärvi, Mitro, Nietoja ja Koirinoja. Jatkosodassa joukko-osasto oli Kevyt Osasto 2. Taistelupaikat olivat Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysinvaara, Kuutamalahti ja Rukajärvi. Kalle haavoittui Rukajärven valtauksessa osaston ajaessa takaa vihollista ja lopulta menehtyi Tiiksassa 35. kenttä-sairaalassa 10.9.1941. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 148).
Kärkkäinen Paavo Heikki 19.2.1914-27.12.1939
Paavo Henrik Kärkkäinen oli syntyisin Kiuruveden Ruuta-nalta ja oli ammatiltaan työmies. Isä oli Juho Kärk-käinen. Sotamies Kärkkäisen joukko-osastona talvisodas-sa oli Jalkaväkirykmentti 39, jossa hän toimi kiväärimie-henä. Hän taisteli Laatokan koillispuolella, Impilahden, Pyhäjärven ja Ruhtinaanmäen taistelussa, jossa hän kaatui 27.6.1914. Hänet haudattiin Kiuruveden sankari-hautausmaahan (hautapaikka 140).
Kärkkäinen Unto Johannes 23.2.1917-12.9.1942
Unto Kärkkäinen oli syntyisin Kiuruvedeltä, mutta asui sota-aikana Joroisissa. Hänen äitinsä oli Ida Kärkkäinen, ja puoliso oli Irma os. Karppinen. Ammatiltaan hän oli metsätyönjohtaja ja poliisikonstaapeli. Sotilasarvoltaan hän oli luutnantti, mutta hänet ylennettiin postuumisti vuonna 1977 yliluutnantiksi. Talvisodassa hän taisteli Kevyt osasto 23:n joukoissa puolijoukkueen johtajana. Jatkosodassa hänen joukko-osastonsa oli Sissipataljoona 3, Aunuksen armeijaesikunta Uhtuan suunnalla ja Kiestinki Louhi-suunnalla. Hän toimi konekiväärijoukku-een johtajana. Hänelle myönnettiin 4. luokan vapauden-risti tammen lehvien kera, 4. luokan vapaudenristi, 2. luokan vapaudenmitali ja Talvisodan muistomitali. Unto kaatui Aunuksessa 12.9.1942 ja hänet haudattiin Kuopion sankarihautausmaahan (hautapaikka 535).
Lappi Aarne Viljam 7.8.1912-20.1.1940
Aarne Lappi oli työmies, syntyjään Pielaveden Sulkavalta. Hänen vanhempansa olivat Paavo Lappi ja Anna Pauliina Lappi. Hän asui talvisodan alla Heinäkylässä Leppänie-meen kuuluvassa Ilomäen torpassa. Perheeseen kuului-vat puoliso Tyyne os. Hyvärinen ja lapsi Leina. Talvi-sodan aikana sotamies Lapin joukko-osasto oli Kevyt Osasto 13. Hän osallistui Laatokan pohjoispuolen taiste-luihin. Aarne haavoittui lentopommista ja menehtyi 17. Kenttäsairaalassa 20.1.1940. Hänet haudattiin Kiuru-veden sankarihautausmaahan (hautapaikka 100).
Nissinen Lauri Heikki 6.7.1906-9.1.1940
Lauri Nissinen oli syntyjään Kansanahon tilalta Perhon-siivestä. Vanhemmat olivat Hilda ja Juho Nissinen. Hän oli naimisissa Tyyne os. Kokkosen kanssa. Laurilta jäi sotaorvoiksi pojat Erkki ja Eino, jotka toimivat aikuisina menestyneinä kuorma-auto- ja maansiirtourakoitsijoina. Sotamies Nissisen joukko-osastona oli Jalkaväkirykmentti 39, 4. komppania, jossa hän toimi kiväärimiehenä. Tais-telupaikat olivat Laatokan koillispuolella, Impilahti, Koi-vuselkä ja Lemetti, missä Lauri kaatui 9.1.1940. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hauta-paikka 130).
Nissinen Veikko Armas 26.5.1913-4.12.1939
Veikko Nissinen oli maanviljelijä, syntyjään Perhonsii-vestä Kansanahon tilalta. Vanhemmat olivat Hilda ja Juho Nissinen. Sotamies Nissinen palveli talvisodassa kiväärimiehenä, ja joukko-osastona oli 4. Jalkaväkiryk-mentti 39/ II pataljoona. Taistelupaikka oli Impilahden Uomaa, missä Veikko kaatui 4.12.1939 viisi päivää ennen kuin veljensä Lauri Nissinen. Hänet haudattiin Kiuru-veden sankarihautausmaahan (hautapaikka 169).
Nissinen Väinö Olavi 23.6.1915-27.2.1940
Väinö Nissinen syntyi ja kasvoi Ruutana-Ryönänjoen alueella. Hänen isänsä oli Olli Nissinen. Ennen sotaa hän oli ammatiltaan maanviljelijä. Sotamies Nissisen joukko-osasto talvisodassa oli 2. Konekiväärikomppania/Jalka-väkirykmentti 39. Hän osallistui taisteluihin Laatokan koillispuolella, Impilahdessa ja Koirinoja-Konnunkylä alueella, missä Väinö kaatui 27.2.1940. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 164).
Nykänen Toivo Ilmari 4.6.1915-3.2.1940
Toivo Nykänen oli syntyisin Ruutanalta, mutta myöhem-min muutti asumaan Ryönänjoelle. Äidin nimi oli Alina Nykänen. Sotamies Nykäsen joukko-osasto talvisodassa oli 2. Konekiväärikomppania/Jalkaväkirykmentti 30. Tais-telupaikat olivat Laatokan koillispuolella, Koivuselässä, Impilahdella ja Lemetissä, jossa hän kaatui 3.2.1940. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 92).
Pesonen Onni Petteri 16.6.1911-19.1.1940
Onni Pesonen oli kotoisin Ruutanan ja Ryönänjoen raja-alueelta. Hänen vanhempansa olivat Ida ja Otto Peso-nen. Perheeseen kuuluivat puoliso Bertta os. Juntunen sekä lapset Raimo ja Eino. Talvisodassa alikersantti Pesosen joukko-osastona oli Jalkaväkirykmentti 64 ja Jalkaväkirykmentti 39, joissa hän toimi pikakivääri-miehenä. Onni kaatui Uomaan taistelussa 19.1.1940. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 452).
Pesonen Tauno Alfred 5.5.1914-17.1.1940
Tauno Pesonen oli syntyisin Ruutana-Ryönänjoki alueelta. Vanhemmat olivat Ida ja Otto Pesonen. Hänen puoli-sonsa oli nimeltään myös Ida Pesonen. Jääkäri Pesosen joukko-osasto talvisodassa oli Kevyt Osasto 13, jossa hän toimi konekivääripatruunankantajana. Taistelupaik-koja olivat Laatokan koillispuolella Pitkäranta ja Loti-nanoja. Tauno kaatui 17.1.1940 kaksi päivää ennen kuin veljensä Onni. Hänet haudattiin Kiuruveden sankari-hautausmaahan (hautapaikka 84).
Ruotsalainen Paavo 12.2.1925-26.5.1945
Paavo Ruotsalainen syntyi ja kasvoi Heinäkylän Majoon-perällä Konttiahon talossa. Hänen vanhempansa olivat Miina ja Juho Ruotsalainen. Jatkosodassa jääkäri Ruotsa-laisen joukko-osasto oli Jalkaväenkoulutuskeskus 23, Täydennys Jääkäripataljoona 5, Jalkaväkirykmentti 5. Paavo kaatui Lapin sodan aikana miinaräjähdyksessä Inarin Kaamasessa 26.5.1945. Hänet haudattiin Kiuru-veden sankarihautausmaahan (hautapaikka 288).
Ruotsalainen Vilho Olavi 15.3.1924-6.7.1944
Vilho Ruotsalainen oli ammatiltaan metallimies ja hän asui Heinäkylän Autiolehdon alueella Rajala-nimisessä mökissä. Hänen vanhempansa olivat Aino ja Kalle Ruot-salainen. Jatkosodassa sotamies Ruotsalaisen joukko-osasto oli Karjalan Kannaksella Jalkaväkirykmentti 7, jossa hän toimi kiväärimiehenä. Vilho kaatui Äyräpään taistelussa 6.7.1944. Hänet haudattiin Kiuruveden sanka-rihautausmaahan (hautapaikka 338).
Sonninen Vilho 20.4.1914-1.8.1941
Vilho Sonninen oli kotoisin Iisalmesta, mutta hän asui ennen talvisotaa Salmijärven Laukkalaan kuuluneessa Sepänniemen sivutilalla. Hänen perheeseen kuuluivat vaimo Hanna Sonninen os. Väisänen ja tytär Marjatta. Talvisodassa sotamies Sonnisen joukko-osasto oli Kenttä-tykistörykmentti 13. Hän toimi silloin ajomiehenä Uuk-sussa, Kitelässä ja Pitkärannassa. Jatkosodassa hän oli Kevyt Osasto 2:ssa kiväärimiehenä. Hän osallistui tais-teluihin Repolassa, Virrassa, Klyysinvaarassa ja Kuutama-lahdessa, jossa Vilho kaatui 1.8.1941. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 116).
Tenhunen Klaes Heikki 30.5.1909-2.2.1940
Heikki Tenhunen syntyi ja vietti nuoruutensa Salmijärven Laukkalassa. Hänen vanhempansa olivat Greta Sofia ja Klaes Tenhunen. 1920–1930-lukujen vaihteessa hän siir-tyi viljelemään Purolan tilaa Heinäkylässä. Heikki tunnet-tiin edistyksellisenä ja taiteellisesti lahjakkaana maanvil-jelijänä ja keskeisenä henkilönä Ruutanan nuorisoseuran toiminnassa. Hän ei ollut naimisissa ja teki talvisotaan lähtiessä testamentin, jossa hän määräsi hänen kaatues-saan Purolan tilan sisarensa Hilman pojille Juho ja Matti Kärkkäiselle, joista Matti siirtyi myöhemmin Purolan isän-näksi. Sotamies Tenhusen joukko-osastona talvisodassa oli Jalkaväkirykmentti 39, II pataljoona, jossa hän toimi konekivääriampujana. Heikki haavoittui Sortavalan ilma-pommituksessa ja menehtyi Sortavalan sotasairaalassa 2.2.1940. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 96).
Väisänen Eino Johannes 2.8.1919-3.7.1941
Eino Väisänen oli työmies ja syntyjään Heinäkylän Lant-tolan talosta. Hänen vanhempansa olivat Kaisa ja Heikki Väisänen. Sotamies Väisäsen joukko-osasto jatkosodassa oli Viestipataljoona 36. Eino haavoittui lentopommituk-sessa Simpeleellä 2.7.1941 ja menehtyi 3.7.1941 kenttä-sairaala 23:ssa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihau-tausmaahan (hautapaikka 128).
Väisänen Juho Taavetti 31.8.1909-26.2.1940
Juho Väisänen oli työmies, syntyjään Ruutanan-Ryönän-joen alueelta. Hänen isänsä oli Juho Väisänen, ja puoliso oli Lyyli Väisänen. Sotamies Väisäsen joukko-osasto talvi-sodassa oli III/Jalkaväkirykmentti 67, jossa hän toimi he-vosmiehenä. Hän osallistui taisteluihin Karjalan kannak-sella, Viipurin maalaiskunnassa ja Säiniössä, jossa Juho kaatui 26.2.1940. Hänet haudattiin Kiuruveden sankari-hautausmaahan (hautapaikka 185).
Väisänen Tauno Petter 10.4.1916-22.2.1940
Tauno Väisänen oli ammatiltaan työmies ja hän oli syn-tyjään Heinäkylästä Autiolehdon maatilan mailla olevasta Rajalasta. Hänen vanhempansa olivat Miina ja Pekka Väisänen. Alikersantti Väisäsen joukko-osasto talviso-dassa oli Jääkäripataljoona 2, jossa hän oli kiväärimie-henä. Taistelupaikat olivat Lipola, Olkkola, Omelia, Kämärä, Leipäsuo ja Heinjoki, missä Tauno kaatui 22.2.1940. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 343).
Väisänen Vilho 17.11.1917-1.8.1941
Vilho Väisänen syntyi Ruutanan-Ryönänjoen alueella ja oli ammatiltaan työmies. Isän nimi oli Matti Väisänen. Talvisodan aikana alikersantti Väisänen taisteli Sortalassa ja Helylässä. Jatkosodassa hän taisteli Sissipaljoona 2:n joukoissa ryhmänjohtajana. Hän osallistui taisteluihin Alalammessa, Hämekoskella, Ryttyssä, Tohmajoella ja Helylässä, missä Vilho kaatui 1.8.1941. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 306).
Väisänen Väinö Simeon 23.12.1918-15.7.1941
Väinö Väisänen oli Ruutanan Raskeenperältä Väliharju -nimiseltä tilalta lähtöisin oleva metsätyömies. Hänen isänsä oli Juho Väisänen. Sotamies Väisäsen joukko-osastona oli Jalkaväkirykmentti 8, jossa hän oli kivääri-miehenä. Taistelupaikat olivat Korpiselän Niini, Petäjä, Harlu, Koirivaara, Isolahti ja Prolavaara, missä Väinö kaatui 15.7.1941. Hänet haudattiin Kiuruveden sankari-hautausmaahan (hautapaikka 222).
