Heinäkylän-Ruutanan-Perhonsiiven taulu

Takaisin

Taulu sijaitsee Heinäkylän kyläntalossa, Pielavedentie 1167.

 

Taulu on toteutettu vuonna 1960 Ruutanan nuorisokerhon toimesta ja opettaja Samuli Siponmaan ohjaamana ja osin tekemänä. Taulu paljastettiin itsenäisyysjuhlassa 6.12.1960 Ruutanan vanhalla koululla. Juhlassa Samuli Siponmaa piti tervehdyspuheen ja taulun paljastuspuheen piti kouluneuvos Tatu Malmivaara. Saarnaaja Aku Räty muisteli taulussa olevia kylän nuoria miehiä, jotka hän tunsi henkilökohtaisesti kaikki. Taulu on sijoitettu Heinäkylän kyläntaloon.

Borg Eino Olavi 7.2.1915-22.12.1939

Eino Olavi Borg syntyi ja kasvoi Perhonsiivessä Tiina ja Olli Borgin poikana. Hän oli ammatiltaan rakennustyömies ja sotilasarvoltaan sotamies. Joukko-osasto oli Polkupyöräkomppania/Kevytosasto 13. Hän haavoittui Impilahden Ruokojärvellä 20.12.1939 ja kaatui Patakukkulalla 22.12.1939. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 181)

Kokkoniemi Kalevi 17.10.1912 (Nilsiä)-13.4.1942

Kalevi Kokkoniemi syntyi Nilsiässä 17.10.1912. Hänen vanhempansa olivat Ida ja Juho Kokkoniemi. Hän kasvoi ja asui Kiuruvedellä. Hän oli töissä Kunnalliskodin mielisairasosastolla hoitajana. Jatkosodan alkaessa Heinäkylän Leppäniemellä Insinööri Olavi Kärkkäisellä tilanhoitajana. Sotilasarvoltaan hän oli alikersantti. Joukko-osasto jatkosodassa oli 1. Raskaspatteristo 29. Rukajärven suunta. Hän kaatui ilmapommituksessa, jossa hautautui korsuun 13.4.1942. Talvisodan muistomitali. Kalevi Kokkoniemi oli naimisissa Anja Huuskosen kanssa ja häneltä jäi sotaorpo tytär Anja. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 308)

Komulainen Viljo Olavi 29.12.1920-24.7.1941

Viljo Olavi Komulainen syntyi 29.12.1920 Kiuruvedellä. Hän syntyi ja kasvoi Heinäkylän ja Perhonsiiven rajamailla olevassa Aholan talossa. Hänen vanhempansa olivat Anna ja August Komulainen. Hän oli ammatiltaan työmies ja sotilasarvoltaan sotamies. Joukko osasto oli Jalkaväkirykmentti 9. Hän osallistui taisteluihin Kontioleppälahdessa, Ristijärvellä ja Sortavalan Kirjavalahdessa, missä hän kaatui. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 270)

Kumpulainen Aarne Eino 13.4.1916-8.8.1941 (kuolinilm. syntyi 8.12.1916)

Aarne Eino Kumpulainen syntyi ja kasvoi Kiuruveden Ruutanalla. Äiti oli Ida Kumpulainen. Kasvatusvanhemmat olivat Elli ja Jaakko Räisänen. Ammatiltaan hän oli työmies ja sotilasarvoltaan alikersantti. Talvisodassa hänen joukko-osastonsa oli Erillinen Pataljoona 5, puhelinupseeri. Hän osallistui taisteluihin Rampalassa, Muolaassa, Sarkossa, Raudussa, Pasurissa, Kaukilassa ja Kuparsaaressa. Hän haavoittui 8.3.1940 Kuparsaaressa. Jatkosodassa hänen joukko osastonsa oli Sissipataljoona 2, puhelinaliupseeri. Hän osallistui seuraaviin taisteluihin: Alalampi, Hämekoski, Rytty, Tohmajoki ja Helylä, missä hän kaatui 8.8.1941. Hänelle on myönnetty 2. luokan vapaudenmitali. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 319)

Kärkkäinen Kalle Heikki 5.11.1908-10.9.1941

Kalle Heikki Kärkkäinen syntyi ja kasvoi Ruutanalla. Hänen isänsä oli Heikki Kärkkäinen. Hän oli ammatiltaan työmies ja sotilasarvoltaan sotamies. Talvisodassa hänen joukko-osastonsa oli Jalkaväkirykmentti 39, taistelulähetti. Taistelupaikat olivat Uomaa, Lavajärvi, Ruhtinaanmäki, Pyhäjärvi, Mitro, Nietoja ja Koirinoja. Jatkosodassa joukko-osasto oli Kevyt Osasto 2. Taistelupaikat olivat jatkosodassa Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysinvaara, Kuutamalahti ja Rukajärvi, missä hän haavoittui Rukajärven valtauksessa osaston ajaessa takaa vihollista ja kuoli Tiiksassa, 35. kenttäsairaalassa. Ensimmäinen puoliso oli Tyyne os. Kumpulainen, e. Udd ja toinen puoliso Saimi os. Leinonen. Häneltä jäi sotaorvot Anna-Reeta 1934, Toini 1937 ja Anna-Liisa 1942. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 148)

Kärkkäinen Paavo Heikki 19.2.1914-27.12.1939 (kuolinilm. kaatui 29.12.1939)

Paavo Henrik Kärkkäinen syntyi ja kasvoi Kiuruveden Ruutanalla. Isä oli Juho Kärkkäinen. Paavo oli ammatiltaan työmies. Hänen joukko-osastonsa oli Jalkaväkirykmentti 39, jossa hän oli kiväärimies. Hän taisteli Talvisodassa Laatokan koillispuolella, Impilahden, Pyhäjärven ja Ruhtinaanmäen taistelussa, jossa hän kaatui. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 140)

Kärkkäinen Unto Johannes 23.2.1917-12.9.1942

Unto Johannes Kärkkäinen syntyi Kiuruvedellä 23.2.1917. Hänen äitinsä oli Ida Kärkkäinen. Sota-aikana hän asui Joroisissa. Hän oli metsätyönjohtaja ja edelleen poliisikonstaapeli. Sotilasarvoltaan hän oli luutnantti. Ylennetty 1977 yliluutnantiksi. Talvisodassa hän taisteli Kevyt osasto 23:n joukoissa puolijoukkueen johtajana. Jatkosodassa hänen joukko-osastonsa oli Sissipataljoona 3, Aunuksen armeijaesikunta, Uhtuan suunta, Kiestinki Louhi-suunta. Hän toimi konekiväärijoukkueen johtajana. Hänelle on myönnetty 4. luokan vapaudenristi tammen lehvien kera, 4. luokan vapaudenristi, 2. luokan vapaudenmitali ja Talvisodan muistomitali. Puoliso oli Irja os. Karppinen. Hänet on haudattu Kuopion sankarihautaan. (Hautapaikka 535)

Lappi Aarne Viljam 7.8.1912 (Pielavesi)-20.1.1940

Aarne Viljam Lappi syntyi Pielaveden Sulkavalla 7.8.1912. Isä oli Paavo Lappi ja äiti Anna Pauliina Lappi. Hän asui talvisodan alla Heinäkylässä Leppäniemeen kuuluvassa Ilomäen torpassa. Hän oli ammatiltaan työmies ja sotilasarvoltaan sotamies. Puoliso oli Tyyne, omaa sukua Hyvärinen. Häneltä jäi sotaorpo Leina 1939. Talvisodan aikana Aarne Lapin joukko-osasto oli Kevyt Osasto 13. Hän osallistui Laatokan pohjoispuolen taisteluihin. Hän haavoittui lentopommista ja menehtyi 17. Kenttäsairaalassa 20.1.1940. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 100)

Nissinen Lauri Heikki 6.7.1906-9.1.1940

Lauri Heikki Nissinen syntyi ja kasvoi Kansanahon tilalla Perhonsiivessä. Vanhemmat olivat Hilda ja Juho Nissinen. Hän oli naimisissa, puolison nimi oli Tyyne, omaa sukua Kokkonen. Laurilta jäi sotaorvot pojat Erkki 1932 ja Eino 1933, jotka toimivat aikuisina menestyneinä kuorma-auto- ja maansiirtourakoitsijoina. Hänen joukko osastonsa oli Jalkaväkirykmentti 39, 4. komppania, kiväärimies. Sotilasarvoltaan hän oli sotamies. Taistelupaikat olivat Laatokan koillispuolella, Impilahti, Koivuselkä, Lemetti, missä Lauri Nissinen kaatui. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 130)

Nissinen Veikko Armas 26.5.1913-4.12.1939

Veikko Armas Nissinen syntyi ja kasvoi Perhonsiivessä Kansanahon tilalla. Vanhemmat olivat Hilda ja Juho Nissinen. Ammatiltaan hän oli maanviljelijä. Joukko-osasto, jossa hän palveli talvisodassa, oli 4. Jalkaväkirykmentti 39/ II pataljoona, kiväärimies. Sotilasarvoltaan hän oli sotamies. Taistelupaikka oli Impilahden Uomaa, missä hän kaatui 4.12.1939 viisi päivää ennen kuin veljensä Lauri Heikki Nissinen. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 169)

Nissinen Väinö Olavi 23.6.1915-27.2.1940 (kuolinilm. kaatui 27.3.1940)

Väinö Olavi Nissinen syntyi ja kasvoi Ruutana-Ryönänjoen alueella. Hänen isänsä oli Olli Nissinen. Ennen sotaa hän oli ammatiltaan maanviljelijä. Sotilasarvoltaan hän oli sotamies. Talvisodan joukko-osasto oli 2. Konekiväärikomppania/Jalkaväkirykmentti 39. Hän osallistui taisteluihin Laatokan koillispuolella, Impilahti, Koirinoja-Konnunkylä alueella, missä hän kaatui 27.2.1940. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 164)

Nykänen Toivo Ilmari 4.6.1915-3.2.1940 (kuolinilm. syntyi 6.6.1915)

Toivo Ilmari Nykänen syntyi ja kasvoi Ruutanalla. Äidin nimi oli Alina Nykänen. Myöhemmin hänen osoitteensa oli Ryönänjoki. Sotilasarvoltaan hän oli sotamies. Talvisodan joukko-osasto 2. Konekiväärikomppania/Jalkaväkirykmentti 30. Talvisodan taistelupaikat olivat Laatokan koillispuolella, Koivuselässä, Impilahdella ja Lemetissä, jossa hän kaatui. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 92)

Pesonen Onni Petteri 16.6.1911-19.1.1940 (kuolinilm. syntyi 6.6.1911)

Onni Petteri Pesonen oli kotoisin Ruutanan-Ryönänjoen raja-alueelta. Hänen vanhempansa olivat Ida ja Otto Pesonen, puoliso oli Bertta os. Juntunen. Heiltä jäi sotaorvot Raimo 1935 ja Eino 1938. Sotilasarvoltaan hän oli alikersantti. Talvisodassa hänen joukko-osastonsa oli Jalkaväkirykmentti 64 ja Jalkaväkirykmentti 39. Hän oli pikakiväärimies ja kaatui Uomaan taistelussa 19.1.1940. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 452)

Pesonen Tauno Alfred 5.5.1914-17.1.1940

Tauno Alfred Pesonen syntyi ja asui Ruutana-Ryönänjoki alueella. Vanhemmat olivat Ida ja Otto Pesonen. Hänen puolisonsa oli myös nimeltään Ida Pesonen. Sotilasarvoltaan hän oli jääkäri. Talvisodan joukko-osasto oli Kevyt Osasto 13, jossa hän toimi konekivääripatruunankantajana. Taistelupaikkoja olivat Laatokan koillispuolella Pitkäranta ja Lotinanoja. Hän kaatui 17.1.1940 kaksi päivää ennen kuin veljensä Onni Petteri Pesonen. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 84)

Ruotsalainen Paavo 12.2.1925-26.5.1945

Paavo Ruotsalainen syntyi ja kasvoi Heinäkylän Majoonperällä Konttiahon talossa. Hänen vanhempansa olivat Miina ja Juho Ruotsalainen. Sotilasarvoltaan hän oli jääkäri. Jatkosodan joukko-osasto oli Jalkaväenkoulutuskeskus 23, Täydennys Jääkäripataljoona 5, Jalkaväkirykmentti 5. Hän kaatui Lapin sodan aikana miinaräjähdyksessä Inarin Kaamasessa. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 288)

Ruotsalainen Vilho Olavi 15.3.1924-6.7.1944

Vilho Olavi Ruotsalainen asui Heinäkylän Autiolehdon alueella Rajala-nimisessä mökissä. Hänen vanhempansa olivat Aino ja Kalle Ruotsalainen. Ammatiltaan hän oli metallimies ja sotilasarvoltaan sotamies. Jatkosodan joukko-osasto oli Karjalan Kannaksella Jalkaväkirykmentti 7, kiväärimies. Hän kaatui Äyräpään taistelussa. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 338)

Sonninen Vilho 20.4.1914 (Iisalmi)-1.8.1941

Vilho Sonninen syntyi Iisalmessa., Hän asui ennen talvisotaa Salmijärven Laukkalaan kuuluneessa Sepänniemen sivutilalla. Hänen vaimonsa oli Hanna Sonninen, omaa sukua Väisänen. Heiltä jäi sotaorpo Marjatta. Talvisodassa joukko-osasto oli Kenttätykistörykmentti 13. Hän toimi silloin ajomiehenä Uuksussa, Kitelässä ja Pitkärannassa. Jatkosodassa hän oli Kevyt Osasto 2, kiväärimiehenä. Sotilasarvoltaan hän oli sotamies. Hän oli Repolan, Virtain, Klyysinvaaran ja Kuutamalahden taisteluissa, jossa hän kaatui. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 116)

Tenhunen Klaes Heikki 30.5.1909-2.2.1940

Heikki Tenhunen syntyi Salmijärven Laukkalassa, jossa kasvoi nuoruutensa vuodet. Hänen vanhempansa olivat Greta Sofia ja Klaes Tenhunen. 1920–1930-lukujen vaihteessa hän siirtyi viljelemään Purolan tilaa Heinäkylässä. Heikki tunnettiin edistyksellisenä ja taiteellisesti lahjakkaana maanviljelijänä ja keskeisenä henkilönä Ruutanan nuorisoseuran toiminnassa. Hän ei ollut naimisissa ja teki talvisotaan lähtiessä testamentin, jossa hän määräsi hänen kaatuessaan Purolan tilan sisarensa Hilman pojille Juho ja Matti Kärkkäiselle, joista Matti siirtyi myöhemmin Purolan isännäksi. Heikki oli sotilasarvoltaan sotamies. Hänen joukko-osastonsa talvisodassa oli Jalkaväkirykmentti 39, II pataljoona, konekivääriampuja. Hän haavoittui ja menehtyi Sortavalan ilmapommituksessa, Sortavalan sotasairaalassa 2.2.1940. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 96)

Väisänen Eino Johannes 2.8.1919-3.7.1941

Eino Johannes Väisänen syntyi ja kasvoi Heinäkylässä Lanttola -nimisessä talossa. Hänen vanhempansa olivat Kaisa ja Heikki Väisänen. Hän oli ammatiltaan työmies ja sotilasarvoltaan sotamies. Joukko-osasto jatkosodassa oli Viestipataljoona 36. Hän haavoittui lentopommituksessa Simpeleellä 2.7.1941 ja menehtyi 3.7.1941 kenttäsairaalassa 23. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 128)

Väisänen Juho Taavetti 31.8.1909-26.2.1940

Juho Taavetti Väisänen oli syntyisin Ruutanan-Ryönänjoen alueelta. Hänen isänsä oli Juho Väisänen. Juho Taavetin puoliso oli Lyyli Väisänen. Hän oli ammatiltaan työmies ja sotilasarvoltaan sotamies. Talvisodan joukko-osasto oli III/ Jalkaväkirykmentti 67, hevosmies. Hän osallistui taisteluihin Karjalan kannaksella, Viipurin maalaiskunnassa ja Säiniössä, jossa hän kaatui 26.2.1940. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 185)

Väisänen Tauno Petter 10.4.1916-22.2.1940 (kuolinilm. kaatui 23.2.1940)

Tauno Petter Väisänen syntyi ja kasvoi Heinäkylässä Autiolehdon maatilan mailla olevassa Rajalassa. Hänen vanhempansa olivat Miina ja Pekka Väisänen. Ammatiltaan hän oli työmies ja sotilasarvoltaan alikersantti. Talvisodan joukko-osasto oli Jääkäripataljoona 2, jossa hän oli kiväärimiehenä. Taistelupaikat olivat Lipola, Olkkola, Omelia, Kämärä, Leipäsuo, Heinjoki, missä hän kaatui. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 343)

Väisänen Vilho 17.11.1917-1.8.1941

Vilho Väisänen syntyi ja kasvoi Ruutanan-Ryönänjoen alueella. Isän nimi oli Matti Väisänen. Vilho oli ammatiltaan työmies ja sotilasarvoltaan alikersantti. Talvisodan aikana hän taisteli Sortalassa ja Helylässä. Jatkosodassa hän taisteli Sissipaljoona 2:n joukoissa ryhmänjohtajana. Hän osallistui taisteluihin Alalampi, Hämekoski, Rytty, Tohmajoki ja Helylä, missä hän kaatui. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 306)

Väisänen Väinö Simeon 23.12.1918-15.7.1941

Väinö Simeon Väisänen oli lähtöisin Ruutanan Raskeenperältä Väliharju -nimiseltä tilalta. Hän oli ammatiltaan metsätyömies ja sotilasarvoltaan sotamies. Hänen isänsä oli Juho Väisänen. Hänen joukko-osastonsa oli Jalkaväkirykmentti 8, jossa hän oli kiväärimiehenä. Taistelupaikat olivat Korpiselän Niini, Petäjä, Harlu, Koirivaara, Isolahti, Prolavaara, missä hän kaatui 15.7.1941. Hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan. (Hautapaikka 222)