Luupuveden taulu

Takaisin

Aloitteen Luupuveden taulusta tekivät veteraanit, ja toteutuksen Luupuveden koulun vanhempainyhdistys ja nuorisoseura. Muistotaulun paljastustilaisuus pidettiin vuonna 2004 ja taulun paikaksi tuli Luupuveden koulu (Salahmintie 1109). Paljastuspuheen piti koulun entinen oppilas, sotainvalidin Leo Jokelainen. Hän kertoi taulun olevan kunnianosoitus sankarivainajia kohtaan sekä muisto siitä raskaasta uhrista, minkä Luupuveden koulu antoi itsenäisyytemme puolesta. Tauluun on koottu 24 luupuvetisen sankarivainajan nimet.

Luupuveden taulu

Hukkanen Tauno Samuel 18.8.1914-4.12.1939

Tauno Hukkanen oli 25-vuotias maanviljelijän poika, jonka kotipaikka oli Tervatie nimisessä talossa. Sotamies Hukkanen palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä, II pataljoonassa, 4. komppaniassa Uomaalla. Tauno haa-voittui ja katosi Impilahden Uomaalla 4.12.1939. Ruumis jäi kentälle, mutta hänet siunattiin Kiuruveden sankari-hautausmaahan (hautapaikka 446).

Huovinen Paavo Olavi 14.2.1923-10.10.1942

Paavo Huovinen oli 19-vuotias maanviljelijä Nurkkalan talosta. (Aliupseeri)oppilas Huovinen palveli jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 10:ssä Rukajärven suunnalla. Paavo kaatui 10.10.1942 Rukajärven pohjoispuolella Peukalo-niemen tukikohdassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 386).

Huovinen Sulo Herman 17.7.1915-20.10.1941

Sulo Huovinen oli 26-vuotias maanviljelijä, jonka koti-paikka oli Tiusan talo. Perheeseen kuuluivat kaksi tytärtä. Sotamies Huovinen palveli talvisodassa Jalkaväki-rykmentti 39:ssä konekiväärimiehenä. Taistelupaikkoja olivat Uomaa, Lavajärvi, Ruhtinaanmäki, Pyhäjärvi, Mitro, Nietoja ja Koirinoja. Jatkosodassa hän palveli Kevyt Osasto 2:ssa, Konekiväärikomppaniassa taistelulähettinä. Taistelupaikkoina olivat Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysin-vaara, Kuutamalahti ja Rukajärvi. Sulo kaatui 20.10.1941 Ontrosenvaarassa Kerkolan partiossa Tsolmaan.

Husso Adam Alfred 23.12.1898-4.3.1940

Adam Husso oli 41-vuotias maanviljelijä, jonka kotitalo oli Tiusa. Pereeseen kuuluivat puoliso Anni o.s. Saasta-moinen sekä kaksi tytärtä, Annikki ja Liisa. Sotamies Husso palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 67:ssä, II pataljoonassa Karjalankannaksella ja Viipurissa. Adam kaatui 4.3.1940 Viipurin Tammisuolla. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 51).

Hyvärinen Kalle Vilhelm 22.1.1915-4.12.1939

Kalle Hyvärinen oli 24-vuotias metsätyömies ja tilallinen. Kotitalo oli Pinoharju ja perheeseen kuuluivat puoliso Elmiina o.s. Tikkanen sekä tytär Heleena. Sotamies Hyvärisen joukko-osasto talvisodassa oli Jalkaväkiryk-mentti 39, II pataljoona, 4. komppania, jossa hän toimi konepistoolimiehenä. Kalle katosi 4.12.1939 Impilahdella, Uomaalla ja hänet julistettiin kuolleeksi 19.4.1940. Hänet siunattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hauta-paikka 62).

Jokelainen Onni Martti 9.11.1920–1940

Martti Jokelainen oli 30-vuotias maanviljelijä ja työmies, jonka kotipaikka oli Kivilehdon talo. Talvisodassa sotamies Jokelainen komennettiin Iisalmen asemavar-tioon. Martti menehtyi Iisalmen ilmapommituksessa, kun pommisuoja sai täysosuman.

Juntunen Erkki Samuel 8.1.1918-8.2.1940

Erkki Juntunen oli 22-vuotias maanviljelijän poika ja metsätyömies, jonka kotipaikka oli Saviahon talo. Jääkäri Juntunen palveli talvisodassa Jääkäripataljoona 3:ssa, konekiväärikomppaniassa. Erkki haavoittui 7.2.1940 Summassa ja menehtyi haavoihinsa Kuolemajärvellä 8.2.1940. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 204).

Kononen Aimo Kristian 10.5.1910-18.12.1939

Aimo Kononen oli 29-vuotias maanviljelijä, jonka kotitalo oli Konola. Perheeseen kuuluivat puoliso Aino Hilja o.s. Help sekä tytär Sirkka. Talvisodassa sotamies Konosen joukko-osastona oli Kenttätykistörykmentti 13, 4. patteri, 11.Vsti/Jalkaväkirykmentti 39. Taistelupaikkoja olivat Impilahti, Kitilä ja Polviselkä. 16.12.1939 Aimo haavoittui vaikeasti vatsaan Leppäsillassa ja menehtyi haavoittu-neena 18. Kenttäsairaalassa Läskelässä 18.12.1939. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 173).

Kononen Kalle Johan 1.11.1911-1.7.1944

Kalle Johannes oli 32-vuotias alisotilasohjaaja, kotitalo oli Konola. Perheeseen kuuluivat puoliso Salme sekä lapset Marjatta ja Toivo. Vääpeli Kononen palveli jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 30:ssä viestimestarina ja viestiup-seerina. Taistelupaikkoja olivat Laatokan pohjoispuoli, Aunus, Syvärin eteläpuoli, Viipuri ja Tali. Kalle haavoittui 29.6.1944 ja menehtyi haavoihinsa 2. Kenttäsairaalassa 1.7.1944 Viipurin maalaiskunnassa Juustilassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hauta-paikka 260).

Kononen Osvald Kotivalo 11.11.1920-17.7.1941

Osvald Kononen oli 20-vuotias maanviljelijä Konolan talosta. Jatkosodassa alikersantti Konosen joukko-osastona oli Jalkaväenkoulutuskeskus 6, Jalkaväkiryk-mentti 8, 2. komppania, jossa hän toimi kiväärimiehenä. Taistelupaikkoja olivat Saarivaara, Havuvaara, Koirinvaa-ra, Harlu ja Läskelä. Osvald kaatui 17.7.1941 Harlussa, Läskelässä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 225).

Kämäräinen Arvo Antero 9.9.1918-8.9.1941

Arvo Kämäräinen oli 22-vuotias maanviljelijä Tapelin talosta. Sotamies Kämäräinen palveli talvisodassa Jääkä-ripataljoona 3:ssa varusmiehenä. Taistelupaikkoja olivat Lintula, Tahaslampi, Väärämäki, Lähteen lohko, Summa, Haukanniemi, Heponotko ja Karhusuo. Jatkosodassa joukko-osastona oli Kevyt Osasto 2, jossa hän toimi panssarintorjuntamiehenä. Taistelupaikkoja olivat Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysinvaara, Kuutamalahti ja Ruka-järvi. Arvo kaatui 8.9.1941 Rukajärven Rukasuolla. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hauta-paikka 152).

Kämäräinen Arvo 12.8.1922-27.6.1943

Arvo Kämäräinen oli 20-vuotias maanviljeljän poika. Sotamies Kämäräinen palveli jatkosodassa Jalkaväkiryk-mentti 52:ssa, 4. komppaniassa Rukajärven suunnalla. Arvo kaatui 27.6.1943 kranaatin sirpaleista Tunkuantien suunnalla tukikohta Peukaloisessa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 263).

Kämäräinen Onni Johannes 1.3.1915-12.1.1940

Onni Kämäräinen oli 24-vuotias maanviljelijän poika. Kotipaikka oli Tapelin talo. Talvisodassa alikersantti Kämäräinen palveli Jalkaväkirykmentti 39:ssä, II patal-joonassa, 2. konekiväärikomppaniassa. Hän toimi tarkka-ampujana ja ryhmänjohtajana Laatokan koillispuolella. Onni kaatui 12.1.1940 Impilahdella, Koivuselässä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hauta-paikka 206).

Lappalainen Toivo Alpo 8.11.1915-18.1.1940

Toivo Lappalainen oli 24-vuotias työmies Luupuvedeltä, syntyisin Lapinsalon Mäkelästä. Perheeseen kuuluivat vanhemmat Juho ja Olga Lappalainen sekä kolme siskoa ja yksi veli. Perhe asui aluksi Mäkelässä, kunnes isä Juho, oltuaan kolme vuotta töissä kaivoksella Amerikas-sa, osti perheelle Luupuvedeltä Rinteelän talon. Talviso-dassa alikersantti Lappalainen palveli Kevyt Osasto 13:sta kivääriryhmänjohtajana. Taistelupaikkoja olivat Ruokojärvi ja Nietjärvi. Toivo haavoittui Impilahden Niet-järvellä ja menehtyi sairaalassa 18.1.1940. Hänet hau-dattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 101). Toivon nimi löytyy myös Lapinsalon muistotaulusta.

Lappalainen Väinö Vilhelm 3.2.1906-4.12.1939

Väinö Lappalainen oli 33-vuotias maanviljelijä. Perhee-seen kuuluivat puoliso Saima o.s. Kaikkonen sekä lapset Elma ja Seppo. Sotamies Lappalainen palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä, II pataljoonassa, 4. komppa-niassa kiväärimiehenä, taistelualueenaan Uomaa. Väinö kaatui 4.12.1939 Impilahden Uomaalla. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 61).

Loppukaarre Reino Kalevi 14.5.1917-20.2.1940

Reino Loppukaarre oli 22-vuotias maanviljelijä Jokelasta. Perheeseen kuuluivat vanhemmat Ales Loppukaarre ja Liisa o.s. Tikkanen. Talvisodassa sotamies Loppukaarre palveli Jalkaväkirykmentti 36:ssa Laatokan koillispuolella. Reino kaatui Impilahdella 20.2.1940. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 109). Reinon nimi löytyy myös Lapinsalon muistotaulusta.

Martikainen Vilhelm 25.3.1920-29.10.1944

Ville Martikainen oli 24-vuotias työmies. Hänen vanhem-pansa olivat Miina ja Robert Martikainen. Jatkosodassa sotamies Martikainen palveli jatkosodassa (Lapin sodas-sa) Jalkaväkirykmentti 8:ssa. Ville kaatui 29.10.1944 Muoniossa.

Partanen Juho Fredrik 6.3.1917-28.8.1942

Juho (Jussi) Partanen oli 25-vuotias maanviljelijä. Perheeseen kuuluivat puoliso Aino o.s. Moilanen sekä lapset Seppo ja Maija Riitta. Talvisodassa kersantti Partanen palveli Kevyt Osasto 13:sta pkrjohtajana. Taistelupaikkoina olivat Uuksi, Rukajärvi, Pitkäranta ja Nietjärvi. Jatkosodassa joukko-osastona oli Kevyt Osato 2, Jalkaväkirykmentti 10, 7. komppania, jossa hän toimi joukkueenvarajohtajana. Taistelupaikkoja olivat Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysinvaara, Kuutamalahti, Rukajärvi ja Ontajoki. Juholle myönnettiin 1. luokan Vapaudenmi-tali. 28.8.1942 Juho kaatui vihollisen räjähdyspanokseen Ontajoen Sukellusvene-tukikohdassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 389).

Partanen Paavo 7.10.1898-5.3.1940

Paavo Partanen oli 41-vuotias maanviljelijä, jonka koti oli Jokilehdon talo. Perheeseen kuuluivat puoliso Hanna o.s. Lappalainen ja poika Eino. Talvisodassa sotamies Parta-nen palveli Jalkaväkirykmentti 67:ssä kiväärimiehenä Karjalankannaksella. Paavo kaatui 5.3.1940 Viipurin Tammisuolla. Hänet haudattiin Kiuruveden sankari-hautausmaahan (hautapaikka 80).

Remes Vilho Juho 18.12.1904-9.3.1940

Vilho Remes oli 35-vuotias työmies, jonka kotitila oli Myllylehto. Perheeseen kuuluivat puoliso Katri sekä viisi lasta Seppo, Aaro, Antti, Sirkka ja Pirkko. Talvisodassa korpraali Remeksen joukko-osastona oli Jalkaväkiryk-mentti 39, II pataljoona, 2. konekiväärikomppania, ja tehtävänä oli sairaankantaja. Taistelupaikkoja olivat Laatokan koillispuoli, Koivulahti ja Konnunkylä. Vilho haavoittui 6.3.1940 Impilahden Konnussa ja menehtyi haavoihinsa 9.3.1940 13. Kenttäsairaalassa. Hänet hau-dattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 188).

Saastamoinen Reino Vilhelm 5.4.1906-2.7.1942

Reino Saastamoinen oli 36-vuotias työmies ja maanvilje-lijä. Kotitalo oli Häränaho. Perheeseen kuuluivat puoliso Miina o.s. Juntunen sekä koklme tytärtä Eeva, Anna ja Anja.

 

Talvisodassa sotamies Saastamoisen joukko-osastona oli Kevyt Osasto 13, jossa hän toimi kiväärimiehenä. Taiste-lupaikkoja olivat Laatokan koillispuoli, Uuksu, Pyhäjärvi ja Ruokojärvi. Jatkosodassa hän palveli Kevyt Osaasto 2:ssa, 1. komppaniassa. Reino katosi 8.7.1941 Repolan Virrankylän taistelussa ja joutui vangiksi. Hän menehtyi 2.7.1942 ja haudattiin Kazakstaniin Karagandaan.

Tavastila Veli Armas 22.5.1915-13.7.1941

Veli Tavastila oli 26-vuotias kansakoulunopettaja Sortava-lasta. Hänet valittiin vuonna 1934 Sortavalan seminaa-riin, josta hän sai päästötodistuksen vuonna 1939. Samana vuonna hän tuli Luupuvedelle yläkansakoulun opettajaksi. Vuonna 1940 hän toimi opettajana Kämsäs-sä. Vänrikki Tavastila palveli jatkosodassa 8. Prikaatissa joukkueenjohtajana. Veli haavoittui ja menehtyi 13.7. 1941 Joensuussa 22. Sotasairaalassa. Hänet haudattiin Kotkaan, Kymin sankarihautausmaahan (hautapaikka 190).

Tikkanen Antti 14.6.1914-21.12.1939

Antti Tikkanen oli 25-vuotias maanviljelijän poika, jonka kotipaikka oli Yläpihan talo. Äiti oli Anna Tikkanen o.s. Hyvärinen. Alikersantti Tikkanen palveli talvisodassa Kevyt Osasto 13:sta Laatokan koillispuolella. Antti kaatui 21.12.1939 Impilahdella, Ruokojärvellä Patakukkulalla. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 199).

Valmi Onni Villiam 26.2.1918-19.7.1941

Onni Valmi (ent. Kelberg) oli 23-vuotias metsätyömies Niemiskylästä. Sotamies Valmi palveli talvisodassa 3. Prikaatissa panssarintorjuntamiehenä, taistelualueenaan Summa, Kämärä ja Vilppula. Jatkosodassa Valmi palveli panssarintorjuntamiehenä Kevyt Osasto 2:ssa. Taistelu-paikkoja olivat Repola, Virta ja Lupasalmi. Onni katosi 19.7.1941 partiomatkalla Lupasalmen maastossa. Ruumis jäi kentälle. Hänet siunattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 252).

Väisänen Erkki Johannes 9.10.1917-16.1.1944

Erkki Väisänen oli 26-vuotias työmies. Hänen vanhem-pansa olivat Eero ja Augusta Väisänen. Jatkosodassa alikersantti Väisänen palveli Rajajääkäripataljoona 7:ssä, 3. komppaniassa konekivääripuolijoukkuejohtajana. Tais-telupaikkoja olivat Kormettijoki, Petsamo ja Viena. Erkki haavoittui jalkaan 11.3.1940. Hän haavoittui uudelleen 16.1.1944 Röhöjärven maastossa vihollisen luodin lävis-täessä rinnan. Erkki menehtyi haavoihinsa Kiestingissä Kananaisten kenttäsairaalassa. Hänet haudattiin Kiuru-veden sankarihautausmaahan (hautapaikka 38).