Rytkyn taulu
Rytkyn taulu sijaitsee Rytkyn koululla (Viitaperäntie 921). Tauluun on merkitty 34 vuosien 1939-44 sodissa menehtynyttä sankarivainajaa.
Bergqvist Oskar Johannes 8.3.1903-29.2.1940
Oskar Bergqvist oli 36-vuotias työmies. Perheeseen kuuluivat puoliso Aune Ester o.s. Kärkkäinen sekä lapset Anna, Lauri, Aino, Veikko ja Aili. Sotamies Bergqvist palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 64:ssä Karjalan-kannaksella ja Viipurissa. Oskar haavoittui 29.2.1940 Viipurissa ja menehtyi kenttäsairaala 17:sta. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hauta-paikka 192).
Bergqvist Veikko Alfred 9.9.1913-20.12.1939
Veikko Bergqvist oli 26-vuotias mäkitupalainen. Korpraali Bergqvist palveli talvisodassa Kevyt Osasto 13:sta Laato-kan koillispuolella. Veikko haavoittui Impilahden Ruoko-järvellä Patakukkulalla ja lopulta menehtyi haavoihinsa 29.12.1939 13. Kenttäsairaalassa. Veikko haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 182).
Flygare Tuomas 22.12.1896-12.3.1940
Tuomas Flygare oli 43-vuotias maanviljelijä. Perheeseen kuuluivat puoliso Elma o.s. Ryhänen sekä lapset Pekka ja Leena. Talvisodassa sotamies Flygaren joukko-osastona oli Jalkaväkirykmentti 15, II pataljoona, 6. komppania. Hän toimi kiväärimiehenä Karjalankannaksella ja Viipu-rissa. Tuomas kaatui 12.3.1940 Viipurissa Tammisuolla. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 190).
Fäld Kasper 7.8.1908-11.8.1941
Kasper Fäld oli 33-vuotias työmies. Syntymäkoti oli Kor-pimäki Koivujärven Pihlajamäessä. Hän työskenteli kylän taloissa työmiehenä, ja oli vankkarakenteinen ja riski työmies. Silloinen naapuri Jorma Saastamoinen muistaa pienenä poikana ollessaan, miten Kasper kiusoitteli Jormaa ja päinvastoin Jorma Kasperia. Kasperille oli merkattu maastoon noin 60 hehtaarin tila ennen sotaa, jonka hän olisi saanut lunastaa itselleen sodan jälkeen. Kohtalo puuttui kuitenkin suunnitelmiin.
Jääkäri Fäld palveli jatkosodassa Sissipataljoona 2:ssa, Laatokan koillispuolella, Helylässä. Kasper kaatui Helylän lentokentällä 11.8.1941. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 239). Kasperin nimi löytyy myös Koivujärven taulusta.
Heinoja Veikko Iivari 12.10.1913-26.4.1942
Veikko Heinoja oli 28-vuotias maanviljelijä. Perheeseen kuului puoliso Anna Karoliina o.s. Partanen. Korpraali Heinoja palveli talvisodassa Kevyt Osasto 13:sta kivääri-miehenä Laatokan koillispuolella. Jatkosodassa joukko-osastona oli Kevyt Osasto 2, Jalkaväkirykmentti 10, 8. komppania, jossa hän toimi konepistoolimiehenä. Taiste-lupaikkoja olivat Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysinvaara, Kuutamalahti, Rukajärvi, Ontajärvi ja Ontajoki. Veikolle myönnettiin 2. luokan vapaudenmitali. Hän kaatui miinaräjähdyksessä 26.4.1942 Ontajoella jouduttuaan omaan miinakenttään. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 309).
Hyvönen Ambrosius 4.4.1902-2.3.1940
Ambro Hyvönen oli 37-vuotias maanviljelijä, joka harrasti suojeluskuntatyötä. Perheeseen kuuluivat puoliso Anna Elmiina o.s. Kärkkäinen sekä lapset Aino, Eero, Mikko ja Kerttu. Alikersantti Hyvösen joukko-osasto talvisodassa oli Jalkaväenkoulutuskeskus 33, jossa hän toimi kivääri-miehenä ja pikakiväärimiehenä. Lisäksi hän toimi myös Viipurin lohkon 4. erillisessä konekiväärikomppaniassa. 2.3.1940 Ambro katosi Säkkijärvellä, Tuppurassa. Hänet julistettiin kuolleeksi ja siunattiin Kiuruveden sankari-hautausmaahan (hautapaikka 46).
Hyvönen Jalmari 29.4.1913-1.8.1941
Jalmari Hyvönen oli 28-vuotias työmies. Äiti oli Olga Hyvönen. Jääkäri Hyvönen palveli talvisodassa Kevyt Osasto 13:sta kiväärimiehenä. Taistelupaikkoja olivat Ruokojärvi, Nietjärvi ja Pitkäranta. Hän haavoittui kranaatin sirpaleesta olkapäähän. Jatkosodassa Jalmari toimi kiväärimiehenä Kevyt Osasto 2:ssa. Taistelupaik-koja olivat Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysinvaara ja Kuutamalahti. Jalmari haavoittui uudelleen 30.7.1941 tiedustelussa Palokankaan ympäri ja ilmoitettiin kadonneeksi. 1.8.1941 hänet julistettiin kaatuneeksi. Samassa tunnustelijaryhmässä menehtyi myös Väinö Blomberg. Jalmari haudattiin Kiuruveden sankarihau-tausmaahan (hautapaikka 351).
Kanerva Elias Johannes 14.8.1924-3.1.1945
Elias Kanerva oli 20-vuotias metsätyömies. Sotamies Kanervan joukko-osasto jatkosodassa oli Jalkaväenkoulu-tuskeskus 12, Kainuun suojeluskuntapiiri, Sotasairaala 20. Elias sairastui vakavasti 7.7.1943 ja menehtyi 3.1.1945. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 245).
Kastarinen Jouko Heimo 14.12.1920-29.10.1941
Jouko Kastarinen oli 20-vuotias ylioppilas Rytkyn Keljalta. Hänen isänsä oli Oskari Kastarinen. Hän kävi Kiuruveden yhteiskoulua vuosina 1932-37 ja valmistui ylioppilaaksi Raudaskylän lukiosta vuonna 1940.
Jatkosodassa vänrikki Kastarinen palveli Kenttätykistö-rykmentti 1:n 8. patterissa tulenjohtajana. Taistelupaik-koja olivat Repola, Virta, Klyysinvaara ja Kuutamalahti. Jouko kaatui 29.10.1941 Syvärillä, Kuuttilahdella, Kumsan kylän läheisyydessä. Hänet haudattiin Kiuru-veden sankarihautausmaahan (hautapaikka 115).
Viimeisen kirjeensä vanhemmilleen hän päätti sanoihin: ”Jääkäämme Jumalan haltuun. Hänellä on voima ja valta taivaissa ja maan päällä.” Muistokirjoituksessa häntä luonnehdittiin hiljaiseksi, vaatimattomaksi ja palvelevaksi. Suremaan jäivät äiti, isä, 5 veljeä ja 2 sisarta. Joukon nimi löytyy myös Yhteiskoulun taulusta.
Kastarinen Lauri Einari 19.11.1910-11.7.1944
Lauri Kastarinen oli 33-vuotias maanviljelijä, joka harrasti kalastusta. Perheeseen kuuluivat puoliso Liisa o.s. Tenhunen sekä lapset Tauno, Ritva ja Juhani. Alikersantti Kastarinen palveli jatkosodassa Heimopataljoona 3:ssa, 1. komppaniassa ryhmänjohtajana Karjalankannaksella. Hänelle myönnettiin 4. luokan Vapaudenristi miekkojen kera, Talvisodan muistomitali ja 2. luokan Vapauden-mitali. Lauri kaatui 11.7.1944 Äyräpäässä, Vuosalmella. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 197).
Kumpulainen Aarne Vilho 16.11.1923-20.5.1944
Aarne Kumpulainen oli 20-vuotias metsätyömies. Sota-mies Kumpulainen palveli jatkosodassa 15. Prikaatissa konepistoolimiehenä Aunuksella ja Länsi-Syvärillä. Hänel-le myönnettiin 2. luokan vapaudenmitali. Aarne kaatui 20.5.1944 Länsi-Syvärillä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 25).
Kumpulainen Niilo 30.1.1922-28.2.1944
Niilo Kumpulainen oli 22-vuotias työmies Lahdesta. Hänen perheeseen kuului puoliso Tyyne o.s. Pitkänen. Sotamies Kumpulaisen joukko-osastot jatkosodassa olivat Kenttätykistörykmentti 1, Jalkaväkirykmentti 27, 1. konekiväärikomppania ja Jalkaväkirykmentti 48, joissa hän toimi tykkimiehenä, taistelulähettinä ja konekivääri-miehenä. Taistelupaikkoja olivat Valkeasaaren puolustus-taistelut, Aleksandrovka, Suursaari sekä Rajajoen ja Suomenlahden lohko. Niilo kaatui 28.2.1944 Terijoen Rajajoella. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 36).
Kärkkäinen Aarne Heikki 6.9.1906-18.7.1941
Aarne Kärkkäinen oli 34-vuotias työmies. Sotamies Kärkkäinen palveli jatkosodassa Sissipataljoona 2:ssa, 3. komppaniassa. Taistelupaikkoja olivat Alalampi, Jäniskos-ki, Harlu ja Hämekoski. 18.7.1941 Harlussa Hämekoskella Aarne kaatui yrittäessään tuhota mottia. Hänet haudat-tiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 220).
Kärkkäinen Lauri Einari 9.8.1923-17.3.1943
Lauri Kärkkäinen oli 19-vuotias maanviljelijä Rytkyn Laukkalasta. Jatkosodassa sotamies Kärkkäinen palveli Jalkaväkirykmentti 10:ssä, 3. komppaniassa Rukajärven suunnalla. Lauri kaatui 17.3.1943 Ontrosenvaarassa Ontajärven jäälle palatessaan partiomatkalta, ruumis jäi vihollisen puolelle. 22 miehestä vain viisi selvisi omalle puolelle. Yksi pelastuneista oli Paavo Lonkila. Lauri siu-nattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 381).
Kärkkäinen Tuure Johannes 4.11.1923-17.7.1944
Tuure Kärkkäinen oli 20-vuotias puuseppä. Sotamies Kärkkäinen palveli jatkosodassa Rajajääkäripataljoona 8:ssa. Tuure kaatui 17.7.1944 Suojärvellä Vuonteleessa, mistä ruumis löydettiin 10.7.1997 ja haudattiin Kiuru-veden sankarihautausmaahan 17.7.2002 (hautapaikka 250).
Laitinen Aarne Olavi 2.7.1919-31.8.1941
Aarne Laitinen oli 22-vuotias maanviljelijä. Jatkosodassa korpraali Laitisen joukko-osastona oli Jalkaväenkoulutus-keskus 8, 8. Prikaati, jossa hän toimi kirjurina Itä-Karjalan alueella. Aarne kaatui 31.8.1941 Aunuksessa Säämäjärvellä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankari-hautausmaahan (hautapaikka 266).
Laitinen Elias Hemming 22.5.1910-15.1.1940
Elias Laitinen oli 29-vuotias maanviljelijä. Talvisodassa kersantti Laitinen palveli Kevyt Osasto 13:sta ryhmän-johtajana Ruokojärvellä ja Nietjärvellä. Elias kaatui 15.1.1940 Impilahdella Nietjärvellä.
Lindelöf Joonas 29.3.1916-13.1.1940
Joonas Lindelöf oli 23 vuotias työmies. Sotamies Lindelöf palveli talvisodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä, II patal-joonassa, 2. konekiväärikomppaniassa konekiväärimie-henä, taistelualueena Laatokan koillispuoli. Joonas kaatui 13.1.1940 Impilahdella Kavantselän valtauksessa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hauta-paikka 201).
Mikkonen Alfred 9.7.1917-12.2.1940
Alfred Mikkonen oli 22-vuotias työmies Pielavedeltä (syn-tyisin Kiuruvedeltä). Perheeseen kuuluivat puoliso ja yksi lapsi. Talvisodassa jääkäri Mikkonen palveli Jääkäripatal-joona 3:ssa, 1. komppaniassa kiväärimiehenä. Taistelu-alueena olivat Lintula, Tohoslampi, Väärämäki ja Summa. Alfred kaatui 12.2.1940 Kuolemajärvellä Summassa. Hänet haudattiin Pielaveden kirkon hautausmaalle (hau-tapaikka 25).
Niskanen Tauno Johannes 11.12.1919-24.3.1943
Tauno Niskanen oli 23-vuotias maanviljelijä. Korpraali Niskasen joukko-osasto jatkosodassa oli Järjestelykomp-pania 1, Jalkaväkirykmentti 5, jossa hän toimi kivääri-miehenä. Taistelupaikkoja olivat Pukallusjärvi, Säämälä, Kamanoja, Nuijamaa, Ihantala, Tali, Säiniö, Villavaara, Ala-Patojärvi, Viitana, Suoju, Summa, Kontupohja, Krivi ja Maaselkä. Hänelle myönnettiin 1. luokan vapauden-risti. Tauno haavoittui 8.1.1942 Krivissä ja kaatui 24.3.1943 Maaselässä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 31).
Pennanen Vilho Johannes 10.4.1922-17.5.1944
Vilho Pennanen oli 21-vuotias työmies. Sotamies Penna-nen palveli talvisodassa Jalkaväenkoulutuskeskus 6:ssa, 3. Prikaatissa kiväärimiehenä. Jatkosodan joukko-osastona oli Jalkaväenkoulutuskeskus 16, Jalkaväkiryk-mentti 33, jossa hän toimi kiväärimiehenä. Taistelupaik-koja olivat Ala-Vilmajoki, sissipartion tuhoaminen Seesjärvellä, Krivi, Hiishjärvi ja Kananen. Vilho kaatui 17.5.1944 Karhumäessä Poventsassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 34).
Pesonen Martti Vesteri 24.2.1914-2.1.1940
Martti Pesonen oli 25-vuotias maanviljelijä. Hänen perheeseensä kuului puoliso Helvi o.s. Tikkanen. Talvi-sodassa jääkäri Pesosen joukko-osastona oli Jalkaväki-rykmentti 39, II pataljoona, 4. komppania. Hän toimi kiväärimiehenä taistelualueilla Uomaa, Syskyjärvi ja Ruhtinaanmäki. Martti kaatui 2.1.1940 Impilahdessa Ruhtinaanmäessä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankari-hautausmaahan (hautapaikka 133).
Riihijärvi Kaarlo 14.1.1906-7.1.1942
Kaarlo Riihijärvi oli 35-vuotias maanviljelijä syntyisin Pyhäjärveltä. Perheeseen kuuluivat puoliso Raakel o.s. Lyytikäinen sekä lapset Alma, Kalle, Veikko, Voitto, Olga ja Toivo. Sotamies Riihijärvi palveli talvisodassa Jalkavä-kirykmentti 39:ssä kiväärimiehenä. Taistelupaikkoja olivat Uomaa, Lavajärvi, Ruhtinaanmäki, Pyhäjärvi, Mitro, Nietoja ja Koirinoja. Jatkosodan aikana Kaarlo toimi lääkintämiehenä Sissipataljoona 2:ssa, 1. komppaniassa. Taistelupaikkoja olivat Alalampi, Hämekoski, Rytty, Toh-majoki, Helylä, Kostamus, Porajärvi, Semsvaara, Juust-järvi, Maaselkä ja Krivi. Kaarlo haavoittui 30.7.1941 Maaselässä ja kaatui 7.1.1942 Krivin maastossa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hauta-paikka 393).
Ruotsalainen Paavali Fredrik 24.7.1916-25.11.1941
Paavali Ruotsalainen oli 25-vuotias maanviljelijä. Hänen perheeseensä kuului puoliso Vieno o.s. Martikainen. Kersantti Ruotsalainen palveli talvisodassa 3. Prikaatissa kaasunsuojelualiupseerina ja kranaatinheitinjoukkueen vääpelinä. Taistelupaikkoja olivat Kämärä, Pilppula, Tali, Leipäsuo ja Kiltee. Jatkosodan aikana Paavali toimi Sissi-pataljoona 2:n joukkueenvarajohtajana. Taistelupaikkoja olivat Alalampi, Hämekoski, Rytty, Tohmajoki, Helylä, Kostamus, Porajärvi, Jänkäjärvi, Soutjärvi, Semsvaara ja Maaselkä. Paavali kaatui 25.11.1941 Maaselässä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hauta-paikka 362).
Rytkönen Jalo 8.12.1919-16.6.1944
Jalo Rytkönen oli 24-vuotias maanviljelijä Kiuruveden Egyptistä. Jääkäri Rytkösen joukko-osasto jatkosodassa oli Jääkäripataljoona 2, jossa hän toimi radiomehenä ja toisen luokan radiosähköttäjänä. Taistelupaikkoja olivat Muuanto, Kartahjärvi, Leppäsyrjä, Tulemajärvi, Palalahti, Suurmäki, Tuulos, Tuuksi, Aunus, Suomenjoki, Uuttujärvi, Syväri, Derevjannoje, Äänislinna, Karhumäki, Poventsa ja Suurniemi. Hänelle myönnettiin 2. luokan vapaudenmi-tali. Jalo kaatui 16.6.1944, ruumis jäi kentälle kaatumis-paikkana Perjärvi Muolaalla. Hänet siunattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 291). Jalon nimi on myös Sulkavanjärven taulussa.
Saastamoinen Väinö Johannes 7.5.1913-18.8.1942
Väinö Saastamoinen oli 29-vuotias rakennustyömies. Korpraali Saastamoinen palveli jatkosodassa Kevyt Osas-to 2:ssa, Jalkaväkirykmentti 10:ssä taistelulähettinä ja pikakiväärimiehenä. Taistelupaikkoja olivat Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysinvaara, Kuutamalahti, Rukajärvi, Onta-järvi ja Ontajoki. Hänelle myönnettiin 2. luokan vapau-denmitali. Väinö kaatui Ontajoella 18.8.1942, kun hän vihollisen hyökätessä kenttävartioon astui miinaan. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hauta-paikka 344).
Styrman Andreas Fabian 16.9.1909-3.6.1943
Antti Styrman oli 33-vuotias työmies. Sotamies Styrman palveli jatkosodassa 8. Prikaatissa, Iisalmen suojeluskun-tapiirissä taistelualueena Aunus ja Prääsä. Antti haavoit-tui 10.9.1941 Aunuksessa ja häntä hoidettiin 54. Sotasairaalassa. 3.6.1943 Antti kaatui (haavoittui?) Prää-sässä Nuosjärvellä ja menehtyi ollessaan sairaslomalla kotonaan Rytkyllä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankari-hautausmaahan (hautapaikka 217).
Styrman Eino Oskari 1.12.1914-31.7.1942
Eino Styrman oli 27-vuotias työmies. Sotamies Styrmanin joukko-osasto jatkosodassa oli Jalkaväenkoulutuskeskus 14, Jalkaväkirykmentti 54, jossa hän toimi kiväärimie-henä. Taistelupaikkoja olivat Vuorikylä, Salla, Polkuvaara, Makiakuuvaara, Vaittojoki ja Ala-Vilmajoki. Eino kaatui 31.7.1942 Sallassa Vuottovaarassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 345).
Suutarinen Robert Johannes 25.8.1915-20.2.1940
Robert Suutarinen oli 24-vuotias työmies. Alikersantti Suutarinen palveli talvisodassa Kevyt Osasto 13:sta ryhmänjohtajana. Taistelupaikkoja olivat Uuksu, Ruoko-järvi, Nietjärvi ja Pitkäranta. Robert kaatui 20.2.1940 Impilahdella Pitkärannassa. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 167).
Tenhunen Eemil 20.5.1902-20.10.1941
Eemil Tenhunen oli 39-vuotias maanviljelijä. Hänen syn-tymäpaikkansa oli Peltomäki, joka sijaitsee Sulkavan ja Rytkyn rajamailla. Hänen perheeseen kuuluivat puoliso Anna ja tytär Airi. Eemil harrasti urheilua ja ammuntaa. Nuorena miehenä Eemil lähti Kanadaan, mutta hän palasi talvisodan alla takaisin Suomeen nähtyään unen, jossa sanottiin, että sinun pitää mennä isänmaatasi puolustamaan.
Kotiin saavuttuaan Eemil ilmoittautui Kuopion sotilas-piiriin. Hän sai komennuksen 1. Panssaripataljoonaan, jossa häntä koutettiin panssarivaunuampujaksi. Eemil ei ehtinyt talvisodan aikana rintamalle saakka. Jatkosodas-sa korpraali Tenhunen palveli Kevyt Osasto 2:ssa panssa-rintorjuntamiehenä. Taistelupaikkoja olivat Repola, Virta, Lupasalmi, Klyysinvaara, Kuutamalahti, Rukajärvi ja Ontrosenvaara. Eemil kaatui 20.10.1941 Ontrosenvaa-rassa partiomatkalla. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 235).
Tikkanen Johan Emil 27.7.1913-1.8.1941
Johan Tikkanen oli 28-vuotias maanviljelijä. Synnyinpaik-ka oli Rytkyn Luha. Korpraali Tikkanen palveli talvi-sodassa Jalkaväkirykmentti 39:ssä puhelinmiehenä ja kranaatinheitinmiehenä. Taistelupaikkoja olivat Uuksu-järvi, Lemetti, Lavajärvi, Mitro ja Ruhtinaanmäki. Jatko-sodassa joukko-osastona oli Sissipataljoona 2, 1. komp-pania, jossa hän toimi puhelinmiehenä. Taistelupaikkoja olivat Alalampi, Hämekoski, Rytty, Tohmajoki ja Helylä. Johan kaatui 1.8.1941 Sortavalan maalaiskunnassa, Helylässä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautaus-maahan (hautapaikka 314).
Tuovinen Seedi Eemil 2.6.1916-22.9.1941
Seedi Tuovinen oli 25-vuotias työmies, syntyisin Pielave-deltä. Sotamies Tuovinen palveli jatkosodassa Jalkaväki-rykmentti 54:ssä, 1. komppaniassa kiväärimiehenä. Taistelupaikkoina olivat Mäntykuiva ja Vermanjoki. Seedi kaatui 22.9.1941 Sallassa Vermanjoella. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaikka 120).
Ålander Antti Vilhelm 1.8.1910-11.8.1941
Antti Ålander oli 31-vuotias myymälänhoitaja, syntyisin Sukevalta. Perheeseen kuuluivat puoliso Maria Elisabet o.s. Kärkkäinen sekä pojat Pekka ja Antti. Alikersantti Ålander palveli talvisodassa 23. Divisioonan alueella, Liikennekomppania 23:ssa tienkorjausjoukkueen varajoh-tajana. Taistelupaikkoja olivat Uomaanjoki, Pitkäranta, Katitsalampi ja Jysyjärvi. Jatkosodassa joukko-osastona oli Sissipataljoona 2, 3. komppania, jossa hän toimi ryh-mänjohtajana ja talousaliupseerina. Taistelupaikkoina olivat Alalampi, Hämekoski, Rytty, Tohmajoki ja Helylä. Antti kaatui 11.8.1941 Sortavalassa Helylässä. Hänet haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan (hautapaik-ka 333). Hautalaatta on myös Lahnakankaan hautaus-maalla Sonkajärvellä.
